Mielenterveyspooli – Järjestöt yhdessä
Materiaalipankki
Mielenterveysvaikuttajan materiaalipankki. Ajankohtaista tietoa ja aloitepohjia vaikuttamistyön tueksi.
Oikeus mielenterveyteen
Mielenterveysoikeuksien toteutuminen suojaa kaikkien mielenterveyttä.
Terapiatakuu
Kansalaisaloite mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi
Ajankohtaista
Mielenterveyspoolin avoin kirje hyvinvointialueen valtuutetuille
Mielenterveys kuuluu kaiken päätöksenteon ytimeen. Oikea-aikainen ja ennaltaehkäisyyn painottuva mielenterveystyö ehkäisee merkittävästi kustannuksia pidemmällä tähtäimellä.
Mielenterveyspoolin avoin kirje kuntien ja kaupunkien valtuutetuille
Eri hallinnonalojen päätökset ja toimet kunnassa vaikuttavat asukkaiden mielenterveyteen silloinkin, kun päätös tai toimenpide ei liity suoraan mielenterveyteen. Mielenterveys näkökulmana kuuluukin kaiken päätöksenteon ytimeen.
Terapiatakuun kokonaisuutta rakennetaan askel kerrallaan
Mielenterveyspooli selvitti, mitä lasten ja nuorten terapiatakuun toteutuminen tarkoittaa. Lakia valmistellut Liisa Jokinen avasi lainsäädäntöä ja käytäntöjä.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Alkoholi- ja rahapelimonopolien muutosten mielenterveysvaikutukset on arvioitava
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa myös resursseja muutosten johdosta kasvavien alkoholi- ja rahapelihaittojen ehkäisylle.
Mielenterveyspooli: Vaikka lasten ja nuorten terapiatakuu on askel kohti parempaa, se ei vielä riitä
Parempaan mielenterveyshoitoon pääsyn lisäksi tarvitaan mielenterveyden edistämisen toimia ja matalan kynnyksen tukea. Terapiatakuu tarvitaan koko väestölle.
Yhteiskannanotto: Lainvalmistelu eheyttämistoiminnan kieltämiseksi on käynnistettävä viipymättä
Eheyttämistoiminta on mielenterveydelle erittäin haitallista. Mielenterveyspooli on allekirjoittanut Setan yhteiskannanoton, joka vaatii lainvalmistelun käynnistämistä eheyttämistoiminnan kieltämiseksi.
Vahva järjestöedustus mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen työryhmään
Mielenterveyspoolin ja mielenterveysjärjestöjen vuosien ponnistelu tuotti tulosta, kun työryhmään valtioneuvoston periaatepäätökselle mielenterveyden edistämiseksi saatiin vahva järjestöedustus.
Mielenterveyspooli vetosi hallituksen kasvuriiheen elävän kansalaisyhteiskunnan ja terapiatakuun puolesta
Mielenterveyspoolin “mielenterveyden puutarhurien” viestin paremmasta mielenterveydestä tuottavuuden ehtona vastaanotti pääministeri Petteri Orpon valtiosihteeri Risto Artjoki.
Mielenterveyden kannalta alue- ja kuntavaalien tulos on lupaava
Vaikka alue- ja kuntavaalien tuoreita tuloksia pureskellaan vielä, mielenterveyden kannalta ne vaikuttavat myönteisiltä. Nopeampaa hoitoon pääsyä ja lähipalveluita puolustavat puolueet menestyivät aluevaaleissa usealla alueella.
Oppositio vaati välikysymyskeskustelussa hallitukselta vaikutusarvioita järjestöleikkauksista
Eduskunnan välikysymyskeskustelua käytiin hallituksen leikkauksista, jotka heikentävät järjestöjen roolia matalan kynnyksen tuen, neuvonnan ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoajana. Äänestyksessä 9. huhtikuuta hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 92–76.
Alue- ja kuntavaalit: Vaaliohjelmien mielenterveyskirjaukset keskittyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin
Sana mielenterveys eri muodoissaan löytyy lähes kaikkien eduskuntapuolueiden alue- ja kuntavaaliohjelmista, mutta määrä ja kirjausten laajuus vaihtelevat. Puolueet näkevät järjestöt julkisen sektorin keskeisinä yhteistyökumppaneina, ja esittävät järjestöyhteistyöhön lukuisia kehittämisehdotuksia.
Järjestöleikkaukset mukana opposition välikysymyksessä – Sote-järjestöjen rahoitus saa huomiota vaalien alla
Kaikkien oppositiopuolueiden yhteisessä välikysymyksessä peräänkuulutetaan järjestöleikkausten osalta tietoa leikkausten kohdentamisesta ja vaikutuksista järjestöihin ja niiden tuottamiin palveluihin sekä mahdollisista lisäleikkauksista.
”Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys, vaan mielenterveyskysymys” – Pikkuparlamentissa keskusteltiin mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista
Mielenterveys ja ihmisoikeudet -seminaarissa 12. maaliskuuta kuultiin muun muassa rasismin ja syrjinnän mielenterveysvaikutuksista, itsemääräämisoikeuslainsäädännöstä, saamelaisten psykososiaalisista palveluista sekä järjestöjen roolista ihmisoikeusongelmien esiin nostajina.
