Aloitepohja aluevaltuustoon: Mielenterveysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto hyvinvointialueen päätöksenteossa
Mielenterveys vaikuttaa suoraan palveluiden tarpeeseen, työkykyyn ja alueen taloudelliseen kestävyyteen. Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, pitkiin sairauspoissaoloihin ja palvelujen ylikuormittumiseen. Kaikki nämä ovat kriittisiä kysymyksiä hyvinvointialueen kantokyvyn ja resurssien riittävyyden näkökulmasta.
Vaikka mielenterveyden ongelmat ovat yksi suurimmista hyvinvoinnin ja toimintakyvyn haasteita, mielenterveys jää usein liian näkymättömäksi päätöksenteossa.
Hoidon painopisteen siirtymä erikoissairaanhoidosta perustasolle mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä psykiatrisessa hoidossa korostaa tarvetta vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja mielenterveyden edistämistä kokonaisvaltaisesti läpi palvelujärjestelmän.
Hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä on edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa väestöryhmien välisiä eroja. Onnistuminen tässä näkyy myös taloudessa. Tämä edellyttää systemaattista ja tietoperustaista päätöksentekoa.
Sitä, mitä ei arvioi, ei voi kehittää. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 suosittaa, että mielenterveysvaikutukset huomioidaan aina, kun tehdään ihmisiin kohdistuvia päätöksiä. Vaikka vaikutusten arviointi on jo osa kunnallista ja valtiollista päätöksentekoa, mielenterveysnäkökulman järjestelmällinen ennakkoarviointi puuttuu yhä. Aukkoa paikkaamaan on kehitetty uusi MIVA-menetelmä, jonka taustalla ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, MIELI ry, EHYT ry ja Mielenterveyden keskusliitto.
MIVA-työkalun avulla voidaan arvioida päätösten ennakoituja vaikutuksia asukkaiden mielenterveyteen, vahvistaa myönteisiä vaikutuksia ja ehkäistä haitallisia seurauksia. Menetelmä tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita, kuten ennaltaehkäisyä, palveluiden integraatiota sekä taloudellista ja inhimillistä kestävyyttä.
Vaikka käyttöön soveltuvat työkalut ovat jo olemassa, mielenterveysvaikutusten arviointi on Suomessa yhä vähäistä. Hyvinvointialueellamme on nyt mahdollisuus olla suunnannäyttäjä ja ottaa käyttöön toimintamalli, joka tekee mielenterveyden vaikutukset näkyviksi kaikessa päätöksenteossa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että hyvinvointialue ottaa käyttöön mielenterveysvaikutusten arvioinnin (MIVA-menetelmä) osaksi vaikutusten arviointia.
Esitämme myös, että hyvinvointialueen hallintoon nimetään mielenterveysarviointien koordinoinnista vastaava henkilö ja tarvittaessa perustetaan poikkihallinnollinen työryhmä.
MIVA-menetelmän osallistavaa prosessia hyödynnetään myös hyvinvointialueen asukkaiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallisuuden vahvistamiseksi.
Allekirjoitukset
Aloitepohja kunnanvaltuustoon: Mielenterveysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto päätöksenteossa
Mielenterveys on perusta kaikelle – ihmisten hyvinvoinnille ja hyvälle elämälle, yhteisöille ja elinvoimaiselle tulevaisuudelle.
Pohjaa mielenterveydelle rakennetaan joka päivä siellä, missä asuvat, opiskelevat, työskentelevät ja elävät. Koulutuspäätökset, asuntopolitiikka, ympäristön suunnittelu ja työelämän tukeminen ovat kaikki ovat mielenterveyspäätöksiä.
Kunnan lakisääteinen tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Onnistuminen tässä näkyy myös taloudessa – valtionosuuksien HYTE-kerroin mittaa juuri sitä, miten hyvinvointia edistetään arjen tasolla.
Mielenterveys on ylipäätään talouden ja työllisyyden keskeinen kysymys. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat suuria haasteita asukkaiden hyvinvoinnille. Mielenterveyden häiriöt johtavat työkyvyttömyyseläkkeisiin ja pitkiin sairauspoissaoloihin, mikä osaltaan heikentää työllisyysastetta ja taloudellista kestävyyttä. Silti mielenterveys jää liian usein näkymättömiin päätöksenteossa.
Kehittää ei voi sitä, mitä ei tutki, mittaa ja arvioi. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–30 suosittaa mielenterveysvaikutuksien huomioimista aina, kun tehdään ihmisiä koskevia päätöksiä. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan kunnissa ja valtionhallinnossa monesta eri näkökulmasta, mutta mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnille ei ole Suomessa vielä vakiintunutta käytäntöä. Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, MIELI ry, EHYT ry ja Mielenterveyden keskusliitto ovat kehittäneet MIVA-työkalun mielenterveysvaikutusten arviointiin.
MIVA-menetelmän avulla voidaan arvioida päätösten ennakoituja vaikutuksia asukkaiden mielenterveydelle ja mielen hyvinvoinnille sekä lisätä myönteisiä ja vähentää kielteisiä vaikutuksia. Mielenterveysvaikutusten arviointi tukee siten hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kestävyyttä – asioita, joita ei kunnassamme / kaupungissamme voida sivuuttaa.
Vaikka työkalut ovat olemassa, mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi on ollut toistaiseksi Suomessa vähäistä. Nyt kunnassamme on mahdollisuus näyttää esimerkkiä ja olla edelläkävijä mielenterveyden edistämisessä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että XX kunta ottaa käyttöön mielenterveysvaikutusten arvioinnin (MIVA) osaksi vaikutusten arviointia.
Esitämme myös, että hallintoon nimetään MIVA-arviointien koordinoinnista vastaava henkilö ja tarvittaessa perustetaan poikkihallinnollinen työryhmä.
MIVA-menetelmän osallistavaa prosessia hyödynnetään myös XX kunnan asukkaiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallisuuden vahvistamiseksi.
Allekirjoitukset
Taustatietoa
Miten mielenterveysvaikutuksia arvioidaan?Mielenterveysvaikutusten arviointi on vaiheittain etenevä prosessi, jonka tuloksena on päättäjien työtä helpottava, aineistoperustainen arviointiraportti suosituksineen. Se on mahdollista ottaa käyttöön joko omana kokonaisuutenaan tai osana laajempaa vaikutusten arviointia.
Menetelmän työkaluilla ja osallistavalla prosessilla varmistetaan, että päätöksissä huomioidaan vaikutukset mielenterveydelle kaikissa ikäryhmissä, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.Tavoitteena on ennaltaehkäistä kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistaa myönteisiä vaikutuksia ja varmistaa, että päätöksentekijä ymmärtää päätöksen vaikutukset erilaisissa päätöksissä. Keskeistä on kuulla eri väestöryhmiä eri puolilta hyvinvointialuetta.
Mielenterveysvaikutuksia voi tehdä näkyviksi
- omana prosessinaan,
- osana muuta arviointimenetelmää kuten ympäristövaikutusten (YVA), ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) tai lapsivaikutusten (LAVA) arviointia,
- osana hyvinvointikertomuksen vaikutusten arviointia.
Tietoa menetelmästä
Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi (THL)
MIVA-materiaaliKeskeisiä kysymyksiä mielenterveysvaikutusten arvioinnissa
- Miten päätös vaikuttaa eri ihmisryhmien mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten toimijuuteen ja autonomiaan, osallisuuteen ja yhteenkuuluvaisuuteen, tai pärjäävyyteen ja yhteisöllisyyteen?
- Ovatko vaikutukset merkittäviä, kielteisiä vai myönteisiä?
- Ovatko vaikutukset pysyviä, lyhyt- tai pitkäkestoisia?
Milloin mielenterveysvaikutusten arviointi on tarpeen?
Mielenterveysvaikutusten arviointi lisää päättäjien ja kansalaisten tietoutta mielenterveyteen vaikuttavista asioista ja hyödyttää päätöksentekijöitä lakisääteisen hyvinvointityön tekemisessä.
Mielenterveysvaikutusten arviointi tulee huomioida päätöksissä, jotka vaikuttavat kansalaisten yhdenvertaiseen palveluiden saatavuuteen eri ikäryhmissä.
Välttämätöntä se on:
- perustarpeisiin liittyvien asioiden valmistelussa,
- sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissä sekä
- haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä koskevissa päätöksissä.
Miksi mielenterveysvaikutuksia arvioidaan?
Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita: ennaltaehkäisyä, palveluiden integraatiota sekä taloudellista ja inhimillistä kestävyyttä.
Mielenterveysvaikutusten arvioinnilla tuodaan esiin yhteiskunnallisten päätösten vaikutukset eri väestöryhmien mielenterveyteen.
- Kansallisessa mielenterveysstrategiassa vuosille 2020–30 (linkki) mielenterveysjohtamisen linjauksissa suositetaan mielenterveysvaikutusten arviointia aina, kun tehdään ihmisiä koskevia yhteiskunnallisia päätöksiä. i
- Mielenterveysstrategia linjaa, että mielenterveyden huomioiminen tulisi sisällyttää kaikkeen johtamiseen ja päätöksentekoon. ii
- Osa arviointivelvoitteesta perustuu lakeihin. Esimerkiksi Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa kunnan ja hyvinvointialueen ottamaan päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. iii, iv
- Menetelmään kuuluva osallistava prosessi tukee aluevaltuustoa lain edellyttämien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisessa (Laki hyvinvointialueesta, 29§). v
Ohjeistus mielenterveysvaikutusten arviointiin luotiin ”Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi – MIVA käyttöön” -hankkeessa vuosina 2022–23. THL:n koordinoima hanke oli Valtioneuvoston asettama.
Lähteet
i Mielenterveysstrategian ja mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin nykytila Suomessa ja maailmalla (julkari.fi)
ii Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 – Valto (valtioneuvosto.fi)
iii Laki sosiaali- ja terveydenhuollon… 612/2021 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
iv Laki sosiaali- ja terveydenhuollon… 612/2021 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
v Laki hyvinvointialueesta 611/2021 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
