Järjestöt ovat tärkeä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne täydentävät julkisia palveluja, tavoittavat ihmisiä, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle, vahvistavat osallisuutta ja ehkäisevät ongelmien syvenemistä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on arvioinut, että päätettyjen rahoitusleikkausten takia sosiaali- ja terveysjärjestöistä katoaa 2 500–3 000 työntekijää. Leikkausten myötä järjestöjen tarjoama tuki ihmisille, mukaan lukien kohtaava työ, tulee vähenemään väistämättä.
”Tavoitteena tulee olla, että leikkaukset toimeenpannaan tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän vaurioita järjestöjen kohtaavalle työlle. On tärkeää, että lopulliset ratkaisut tehdään yhteistyössä järjestöjen kanssa ja muutoksen toimeenpano on hallittua”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko sanoo.
Kansalaisjärjestöjen merkitys korostuu erityisesti mielenterveyden kohdalla. Mielenterveyden ongelmat ovat yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista haasteista Suomessa. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste ja mielenterveyden ongelmien arvioidaan aiheuttavan Suomelle vuosittain noin 11 miljardin euron kokonaiskustannukset. Tutkimusten mukaan psyykkinen kuormittuneisuus on viime aikoina lisääntynyt, mikä kasvattaa järjestöjen tarjoaman tuen tarvetta entisestään.
”Mielenterveyden vahvistaminen on investointi ihmisiin, työkykyyn ja Suomen tulevaisuuteen. Siksi järjestörahoituksen muutokset on valmisteltava huolellisesti. Kohtaavan työn lisäksi järjestöjen asiantuntijarooli tulee tunnistaa rahoituspäätösten yhteydessä. Kohtaava työ edellyttää myös, että toiminnalla on riittävät rakenteet.”, linjaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta katsoo, että avoin tiedottaminen tulevasta rahoitustasosta, sekä ripeä avustuspäätösten valmistelu voivat pehmentää leikkausten aiheuttamaa vahinkoa.
”Järjestöjen tulee saada ajoissa tieto tulevasta rahoitustasosta, ja varsinaiset rahoituspäätökset tulee antaa järjestöille ilman tarpeetonta viivettä. Pahimmillaan avustuspäätösten panttaaminen voisi johtaa toiminnan hallitsemattomaan alasajoon ja konkursseihin. Tämä tulee estää.” linjaa Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Pala Risikko.
Budjettiriihessä 2026 päätettiin myös hyvinvointialueiden kautta jaettavasta 25 miljoonan euron kompensaatiosta järjestöille. Tämän määrärahan kohdentaminen edellyttää laajaa yhteistyötä.
”Valmistelussa tulee hyödyntää niin järjestöjen asiantuntemusta, hyvinvointialueiden paikallistuntemusta kuin STEA:n valtakunnallista kokonaisnäkemystä alueista ja avunsaajista. Valmistelussa tarvitaan kaikkien näiden yhteistyötä ja vuoropuhelua”, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen kustakin eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista järjestöä (Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet). Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
