Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan vain 17 prosenttia nuorista suhtautuu myönteisesti maailman tulevaisuuteen. Tulevaisuususkon puute heijastuu väistämättä myös nuorten mielenterveyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan 70 prosenttia tytöistä ja 40 prosenttia pojista raportoi vähintään yhden mielenterveyteen liittyvän oireen. Nuorten itsetuhoisuuden ja huumekuolemien kasvu osoittaa, että nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan tarpeisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat vaarantuneet kaikilla hyvinvointialueilla. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansallinen suunnanmuutos – STM:n rahoittamassa, Itsenäisyyden juhlarahasto ITLA:n raportissa ITLA suosittelee useita eri toimenpiteitä.
Raportin mukaisesti neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko peräänkuuluttaa vaikuttavien, näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa, pysyvää rahoitusta mielenterveystyölle ja vahvaa tietopohjaa päätöksenteon tueksi.
”Vanhemmuutta ja vertaistukea on vahvistettava, mielenterveysosaamista on lisättävä kouluissa ja nuorille turvattava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen ja harrastuksiin”, Risikko esittää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmä julkaisi 25.3. nuorten tulevaisuususkon synkästä tilasta raportin, jota neuvottelukunta pitää mielenterveyden kannalta erittäin tervetulleena. Asiantuntijaryhmä suosittaa mielenterveyttä tukevia toimia, kuten nuorten työelämän ja koulutuksen siirtymien tukea, lapsiperheköyhyyden puolittamista, antirasistista työtä ja vastuullista ympäristöpolitiikkaa.
Lisäksi asiantuntijaryhmä ottaa kantaa palvelujen järjestämiseen, kuten nuorten mielenterveyspalveluiden resurssien lisäämiseen ja hoitoon pääsyn esteiden poistamiseen, riittävän rahoituksen turvaamiseen matalan kynnyksen ja kriisituen järjestöille, terapiatakuun toimivuuden arvioimiseen ja sen laajentamiseen kaikille alle 29-vuotiaille sekä nuorten yksinäisyyden parempaan tunnistamiseen.
Mielenterveyden tuki nuorelle maksaa satoja euroja – sen puute voi maksaa satojatuhansia. Myös seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava laajat kirjaukset nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tuesta paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti ja eri hallinnonalojen sektorirajoja ylittävästi.
”Nuorten tulevaisuususkon palauttaminen edellyttää monia yhteisiä tekoja. Vastuu on jaettu – ja toimiin on ryhdyttävä nyt”, toteaa Risikko.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely
Itsenäisyyden juhlarahasto ITLA:n raportti
Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän raportti
Lisätiedot
Paula Risikko, mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, paula.risikko@eduskunta.fi
Oskari Korhonen, neuvottelukunnan koordinoija, oskari.korhonen@mtkl.fi
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen kustakin eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista järjestöä: Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
