Pääsihteeri Aija Salo jäähyväissanoissaan: “Mielenterveyspoolia tarvitaan jatkossakin”

24.3.2026
Viimeisessä kirjoituksessaan Mielenterveyspoolin pääsihteerinä Salo toteaa, että vaikka Mielenterveyspoolin tavoitteiden ajaminen on ollut mielekästä, mielenterveyspolitiikka polkee paikallaan.
Punatakkinen Aija Salo puistossa mielenosoituksessa megagoni kädessä.
Yli 160 järjestöä tuli mukaan Mielenterveyspoolin järjestämään kehysriihimielenosoitukseen sote-järjestöjen avustusleikkauksia vastaan 1. syyskuuta 2025. Kuvassa pääsihteeri Aija Salo megafonin kanssa.

”Hyvät Mielenterveyspoolin jäsenet, yhteistyökumppanit, työkaverit ja ystävät,

kiitos yhdessä jaetuista kolmesta vuodesta. Olen saanut yhdessä teidän kanssa edistää sellaista Suomea, jossa jokainen saisi mielenterveysongelmiin nopeasti tarpeenmukaista hoitoa tai muuta tukea, harjoitetun politiikan yhteydet mielenterveys- ja päihdeongelmiin tunnistettaisiin, köyhyyttä pyrittäisiin vähentämään ja kaikki politiikka olisi mielenterveyspolitiikkaa.

Mielenterveyspooli puolustaa kaikessa toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Se ajaa kokonaisvaltaista ja resursoitua mielenterveyspolitiikkaa, päätösten mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia, yhdenvertaista ja sujuvaa tarpeenmukaiseen hoitoon pääsyä, mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamista ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa.

Näiden tavoitteiden ajaminen yhteistyössä mielenterveysjärjestöjen laajan kentän ja muiden toimijoiden kanssa on tuntunut todella mielekkäältä. On ollut hyvä rakentaa sen vahvan pohjan päälle, jota Mielenterveyspoolissa rakensivat ennen minun ja nykyisen työparini Ellen Tuomaalan aikaa Kalle Erkkilä, Alviina Alametsä, Sanni Lehtinen ja Turkka Sinisalo. Pooli on käynnistänyt aiempina vuosina Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, toteuttanut Vailla vakuutusta -kampanjan mielenterveysdiagnooseista vakuutuksen saamisen esteenä ja toiminut näkyvästi yhteiskunnallisena keskustelijana.

Samalla minua on turhauttanut, että viimeiset vuodet hallituksen mielenterveyspolitiikka on pitkälti polkenut paikallaan. Kansallinen mielenterveysstrategia on aivan hyvä, mutta sen toimeenpanoon ei ole enää osoitettu kohdennettua rahoitusta. Hyvinvointialueiden talousahdinko on vaikuttanut myös mielenterveyspalveluihin –  ja nyt ollaan tietoisesti romuttamassa myös sosiaalipalveluita. Lasten ja nuorten terapiatakuu muistuttaa sadun kukkaroa, kun piti tehdä takki.

Muu politiikka puolestaan on mennyt mielenterveyden kannalta monelta osin huonompaan suuntaan. Talouskuriretoriikka jyrää ja taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Poliittisen keskustelun painottuminen turvallisuuskysymyksiin on vienyt huomiota ennaltaehkäisyltä. Kansalaisyhteiskuntaa on kurjistettu ja sen toimintatilaa pienennetty. Maailmalla nähdään myös voimakas antigender-liike, jonka aallot tuntuvat Suomessakin.

Varsinkaan tällaisessa toimintaympäristössä, mutta muutenkaan, muutoksia ei saada aikaan yksin. Mielenterveyspooli on perustettu yhteistyön foorumiksi sen takia, että yhdessä vaikuttamalla olemme vahvempia. Mielenterveyspoolin yksi tehtävä on ollut tukea jäsenjärjestöjensä vaikuttamisvalmiuksia ja sillä tavalla vahvistaa mielenterveysvaikuttamista myös pidemmällä tähtäimellä. Tätä olemme tehneet muun muassa työpajojen, aivoriihien, tulevaisuuspajojen ja koulutusten avulla.

Olemme tehneet yhteistyötä myös laajemmin kuin Mielenterveyspoolin puitteissa. Mielenterveyspooli toimii eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteeristönä. Se on viime vuodet kuulunut myös ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen verkostoon ja sateenkaaripoliittiseen yhteistyöverkostoon.

Pooli on osallistunut moniin eri verkostojen ja yhteistyötahojen yhteisiin kannanottoihin ja tapahtumiin, esimerkiksi Mielenterveys kuuluu kaikille -mielenilmauksiin, ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen yhteisiin eduskuntavaalitavoitteisiin, järjestöjen antirasistisiin yhteiskannanottoihin ja Helsinki Prideen. Olemme antaneet tuen eri kampanjoille, joiden tavoitteet ovat mielenterveyttä edistäviä, kuten aborttioikeutta vaatineelle eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle.

Vastaavasti näimme laajaa solidaarisuutta ja yhteistyötä viime syksynä: yli 160 järjestöä antoi tukensa Mielenterveyspoolin järjestämälle mielenosoitukselle sote-järjestöjen avustusleikkauksia vastaan, ja kokoonnuimme laajalla joukolla Valtioneuvoston juhlahuoneiston kulmalle Esplanadin puistoon.

Tämä kaikki yhteistyö ja erilaiset vaikuttamisen muodot ovat osa sitä elävää kansalaisyhteiskuntaa, joka luo perustan yhteisöllisyydelle, kuulumiselle ja merkityksellisyydelle ja sitä kautta myös mielenterveydelle.

Mielenterveyspoolilla on hieno historia mielenterveyspoliittisten avausten tekijänä ja mielenterveysjärjestöjen yhdistäjänä. Se työ ei pääty vaan jatkuu Poolin jäsenten voimin. Suppeampana ja erilaisena, mutta vähintään yhtä tärkeänä kuin ennenkin.

Mielenterveysaktivismilla on merkitystä!”

Aija Salo