Neuvottelukunta korostaa, että lapsiomaisten ja nuorten huolenkantajien tilanne on tunnistettava osana vanhemman hoitoa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ajoissa.
Mielenterveyden haasteet koskettavat elämän aikana valtaosaa suomalaisista. Helsingin yliopiston tutkimuksen (2025) mukaan mielenterveyshäiriön diagnoosin saa elämänsä aikana arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheisiinsä ja koko perheen arkeen.
Lapset ja nuoret joutuvat kantamaan vastuuta liian usein
”Jos mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi ei saa apua ajoissa, vastuu tilanteesta voi siirtyä läheisille. Liian usein lapset ja nuoret joutuvat kantamaan huolta vanhemmastaan ja ottamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta”, sanoo eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen uuden kansallisen hoitosuosituksen tietojen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Vanhemman mielenterveysongelmat heijastuvat lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Ne voivat lisätä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksia, kuormitusta arjessa sekä riskiä myöhemmille mielenterveyden ongelmille ja itsensä vahingoittamiselle.
Palvelujärjestelmässä lapset jäävät näkymättömiin
”Vaikka vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapsen elämään merkittävästi, lapset jäävät palvelujärjestelmässä edelleen liian usein näkymättömiksi. Heidän tilanteensa tunnistaminen ei saa riippua yksittäisestä ammattilaisesta tai toimintayksiköstä”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko toteaa.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen kuulluksi tuleminen, ikätason mukainen tieto vanhemman tilanteesta sekä oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja vähentää niiden ylisukupolvista siirtymistä. Samalla on tärkeää vahvistaa vanhemmuutta, perheen vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta.
Hotuksen julkaisema hoitosuositus Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit lasten huomioimiseksi osana vanhemman hoitoa. Suosituksen tavoitteena on varmistaa, että lapsen tilanne arvioidaan systemaattisesti ja että tarvittava tuki käynnistyy riittävän varhain.
Lapsi tulee huomioida kaikissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa
”Lasten huomioimisen on oltava kiinteä osa kaikkia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ammattilaisilla on vastuu tunnistaa lasten tuen tarpeet ja tarjota apua ajoissa. Varhainen tuki vahvistaa lapsen hyvinvointia sekä ehkäisee ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle”, Risikko painottaa.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa hoitosuosituksen määrätietoista toimeenpanoa koko maassa sekä lasten ja nuorten aseman vahvistamista osana mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä.
Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi jää yksin kantamaan vanhemman sairauden seurauksia.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen jokaisesta eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista mielenterveysjärjestöä: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Lähteet
Palonen, M. , Nyman, J. & Heikkilä, K. (toim.) 2026. Hotus-hoitosuositus®
Helsingin yliopisto: Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista 7.7.2025
