Mielenterveys on yksi Suomen tärkeimmistä tulevaisuuskysymyksistä. Se vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn, osallisuuteen sekä yhteiskunnan kestävyyteen. OECD on arvioinut, että mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Kevään eduskuntavaaleissa ja niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa on tehtävä ratkaisuja, jotka vahvistavat mielenterveyttä, ehkäisevät ongelmia ja turvaavat oikea-aikaisen avun kaikille sitä tarvitseville.
Mielenterveys on voimavara, joka rakentuu ihmisten arjessa, perheissä, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteisöissä. Samalla mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen haaste. Ne heikentävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Vuonna 2025 mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste, ja yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi.
Mielenterveyteen panostaminen on investointi
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Paula Risikko muistuttaa, että mielenterveyteen panostaminen on investointi Suomen tulevaisuuteen.
”Mielenterveys ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymys, vaan koko yhteiskunnan menestyksen edellytys. Siksi mielenterveyden vahvistamisen tulee näkyä tulevan hallituksen tavoitteissa ja konkreettisissa päätöksissä kaikilla hallinnonaloilla koko vaalikauden ajan”, Risikko sanoo.
Mielenterveyttä on edistettävä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti
Neuvottelukunta esittää tulevalle vaalikaudelle kolme keskeistä kokonaisuutta, joilla vahvistetaan väestön mielenterveyttä ja vastataan kasvaviin mielenterveyshaasteisiin.
Ensinnäkin mielenterveyttä on edistettävä nykyistä tavoitteellisemmin ja pitkäjänteisemmin. Neuvottelukunnan mukaan Kansallinen mielenterveysstrategia tulee päivittää vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, ja sen toimeenpanolle on turvattava riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus. Lisäksi mielenterveysvaikutusten arviointi tulee ottaa osaksi keskeistä päätöksentekoa kaikilla politiikkasektoreilla.
Mielenterveyspalveluita on vahvistettava
Toiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta on vahvistettava. Neuvottelukunta esittää laajan mielenterveyspalveluiden kehittämisohjelman käynnistämistä sekä terapiatakuun laajentamista koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.
Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava
Lisäksi neuvottelukunta korostaa mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Järjestöillä on merkittävä rooli mielenterveyden edistämisessä, ongelmien ehkäisyssä, vertaistuen tarjoamisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. Niiden asemaa osana kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta tulee vahvistaa.
”Suomella ei ole varaa menettää ihmisten työ- ja toimintakykyä tai jättää ketään ilman tarvitsemiaan palveluja. Mielenterveyden edistäminen, oikea-aikainen tuki ja järjestöjen tekemä työ ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin sekä inhimillisesti että taloudellisesti”, Risikko toteaa.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen jokaisesta eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista mielenterveysjärjestöä: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
