Mielenterveyspoolin eduskuntavaalitavoitteet 2027

24.3.2026
Mielenterveyspoolin eduskuntavaalitavoitteet peräänkuuluttavat mielenterveyttä kaikkeen politiikkaan, mielenterveyden tavoitteellista edistämistä, mielenterveysjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamista sekä nopeaa ja yhdenvertaista pääsyä mielenterveyspalveluihin.

Mielenterveyspolitiikan sydämet etenevät politiikan verkostoissa ja kammioissa askel kerrallaan. Sydämiä vielä tarvitaan lisää sinne, missä ne eivät vielä ole mukana.

1. Mielenterveys osaksi kaikkea politiikkaa

Mielenterveyden vahvistaminen tulee ottaa kaiken politiikan lähtökohdaksi. Tätä varten mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma päivitetään.

  • Kansallinen mielenterveysstrategia päivitetään ja sen toimeenpanoon osoitetaan resurssit.
  • Itsemurhien ehkäisyyn panostetaan laaja-alaisella itsemurhien ehkäisyohjelmalla, jolle osoitetaan resurssit.
  • Mielenterveysvaikutusten arviointi otetaan osaksi lainsäädännön vaikutusarviointia.
  • Mielenterveysoikeudet turvataan.

2. Mielenterveyttä edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti

Jokaisen osallistumista yhteiskuntaan omien voimavarojen mukaisesti tuetaan systemaattisesti mielenterveyttä vahvistavilla ja mielenterveysongelmia ehkäisevillä toimilla eri politiikka-alueilla.

  • Nuorten mielenterveyteen panostetaan laaja-alaisilla toimilla, jotka parantavat nuorten osallisuutta, toimeentuloa ja työ- ja koulutusmahdollisuuksia.
  • Sosiaaliturvauudistuksessa ja muussa tulonsiirtoihin vaikuttavassa lainsäädännössä otetaan huomioon mielenterveyssyistä työkyvyttömät ja osatyökykyiset.
  • Päihde- ja rahapelipolitiikassa otetaan huomioon säätelyn vaikutukset mielenterveyteen.
  • Kansalaisjärjestöjen roolia kokonaisturvallisuuden toimijoina vahvistetaan.
  • Ympäristöpolitiikassa otetaan huomioon päätösten mielenterveysvaikutukset.

3. Järjestölähtöisen mielenterveystyön edellytykset ja kansalaisyhteiskunnan tuki turvataan

Kansalaisjärjestöt ja vapaa kansalaistoiminta ovat kansalaisyhteiskunnan ja koko demokraattisen yhteiskunnan ytimessä. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi säädetään kansalaisjärjestölaki, vakiinnutetaan sote-järjestöjen rahoitus ja laaditaan uusi kansalaisjärjestöstrategia.

  • Laaditaan kansalaisjärjestöstrategia.
  • Säädetään kansalaisjärjestölaki, joka vahvistaa ja turvaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.
  • Sote-järjestöjen rahoitusta vahvistetaan siten, että valtionavustusten taso vastaa yhtä prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta.

4. Mielenterveyspalveluihin pääsee nopeasti ja yhdenvertaisesti

Kaikenikäisten ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tulee saada mielenterveyden oireiluun tarvitsemaansa apua. Mielenterveyden hoito- ja palveluketjun tulee toimia sujuvasti ja mahdollistaa hyvä, kokonaisvaltainen hoito ja toipuminen yhdenvertaisesti kaikille. Kansalaisjärjestöjen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tulee tunnustaa.

  • Laaditaan laaja mielenterveyspalveluiden kehittämisohjelma, jolla parannetaan palveluiden  laatua, jatkuvuutta, yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta, vahvistetaan potilaan oikeuksien toteutumista ja tuetaan kansalaisjärjestöjen roolin tunnistamista mielenterveyden palvelujärjestelmässä. Osana ohjelmaa korjataan lasten ja nuorten terapiatakuun ongelmat ja laajennetaan terapiatakuu koskemaan kaikkia ikäryhmiä.
  • Toteutetaan itsemääräämisoikeuslainsäädäntö vaikeimmin psyykkisesti oireileviin henkilöihin kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden säätelyn osalta.
  • Säilytetään lainsäädännössä turvatut mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisvelvoitteet.

Hyväksytty 10.3.2026

Mielenterveyspoolin eduskuntavaalitavoitteet 2027 kokoisuudessaan (docx)