Sosiaaliturvan muutosten lähtökohtana tulee olla sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja osallisuuden vahvistaminen. Muutokset tulisi tehdä osana laajempaa mielenterveyspolitiikan kokonaisuutta.
Nuoren kuntoutusrahan lakkauttaminen vie väärään suuntaan. Mielenterveyspooli on huolissaan esityksen vaikutuksista erityisesti niihin nuoriin, jotka ovat saaneet nuoren kuntoutusrahaa työpajatoimintaan tai maksullisiin opintoihin. He jäisivät kokonaan vaille oikeutta kuntoutusrahaan. Nämä nuoret ovat monelta osin erittäin haavoittuvassa asemassa, ja etuusjärjestelmän tulisi tukea heidän osallisuuttaan ja mahdollisuuksiaan hankkia tulevaisuudessa toimeentuloa.
Nuoren jääminen vuosiksi vaille kokemuksia työelämästä tai koulutuksessa vaikuttaa heikentävästi mielenterveyteen. Nykymuotoinen työpajatoiminta on tarjonnut osalle nuorista merkittävän kanavan päästä jollain tavalla osalliseksi työelämäyhteisöön.
Vaikutusarviointia syytä vahvistaa
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asemaa on viime vuosina heikennetty monella tavalla. Näiden muutosten kasautuvat vaikutukset tulisi ottaa huomioon, kun arvioidaan nuoren kuntoutusrahan lakkauttamista.
Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Esityksen vaikutusarviossa tulisikin ottaa huomioon nämä välilliset vaikutukset, jos muutoksen johdosta pienikin osa kohderyhmästä syrjäytyy kokonaan.
Esityksellä ei tule lisätä nuorten joutumista toimeentulotuen varaan.
Muutos voi näkyä mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvuna
Kuntoutusrahan tarjoama taloudellinen turva on osaltaan tukenut nuoren osallisuutta ja sitoutumista kuntouttaviin toimiin.
Jos kuntoutumista tukevia rakenteita, kuten kuntoutusrahaa, heikennetään, nuoren oireilu saattaa lisääntyä tai pitkittyä. Tällöin hän voi tarvita aiempaa enemmän palveluita muualta, kuten terveydenhuollosta etenkin mielenterveyspalveluista.
Nuorten mielenterveysoireilua tulisi mahdollisimman laajasti pyrkiä ehkäisemään ennalta. Jo oireilevien nuorten tuen tulisi olla kokonaisvaltaista ja toivoa antavaa.
