Järjestöt osoittivat suurella joukolla mieltä STEA-järjestöavustuksiin kohdistuneita leikkauksia vastaan budjettiriihen käynnistyessä 1. syyskuuta. Esplanadin puistoon Smolnan edustalle kokoontui satoja mielenosoittajia. Mielenosoitusta tukemaan oli ilmoittautunut 164 järjestöä.
Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon mukaan mielenilmaukselle oli painava syy.
”Budjettiriihen käynnistyessä pöydällä oli lisäleikkauksia. Valtiovarainministeriö esitti peräti sadan miljoonan euron uutta leikkausta sote-järjestöille. Kuitenkin jo paljon pienempikin lisäleikkaus olisi käytännössä johtanut järjestökentän hallitsemattomaan alasajoon”, hän toteaa.
“Hallituksen aiemmin päättämät mittavat leikkaukset ajavat jo nyt järjestöt äärirajoille.”
Vaikuttamistyö, viestit ja joukkovoima tuottivat tulosta
”Järjestöväki ja järjestöiltä apua saaneet ihmiset halusivat näyttää joukkovoimaa. Mielenosoituksella kerroimme päättäjille järjestöjen työstä ja sen merkityksestä.”
Mielenosoitusta seuraavan päivän iltana 2. syyskuuta hallitus tiedotti budjettiriihen tuloksista. Sote-järjestöissä huokaistiin helpotuksesta: lisäleikkauksia ei tullut.
”Aluksi oli vaikea uskoa sitä todeksi. Sitten tuli hieno fiilis siitä, että kaikki vaikuttamistyö, yhteinen ponnistelu ja mielenosoitus kannattivat”, Salo kuvailee.
”Nyt on todella kiitollinen olo kaikille, jotka lähestyivät päättäjiä, askartelivat kylttejä, kirjoittivat lehtiin kokemuksistaan järjestöissä ja olivat mukana huutamassa Smolnaan asti kaikuneita iskulauseita”, Salo sanoo.
Leikkaukset heikentävät järjestöjen työtä
Vaikka lisäleikkauksilta vältyttiin tällä kierroksella, sosiaali- ja terveysjärjestökenttää odottavat joka tapauksessa mittavat sopeuttamistoimet vuosina 2026—27. Hallitus on päättänyt jo aiemmin leikata STEA-avustuksista 140 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Päätettyjen leikkausten kohdentamista valmistellaan.
Aija Salo arvioi, että tulevat leikkaukset heikentävät järjestöjen työtä eri tavoin. ”Palveluiden supistamisen lisäksi kehittämistoiminta, vaikuttamistyö ja viestintä kapenevat. Vapaaehtoistyön määrä vähenee, kun sen koordinointi- ja koulututusresurssit niukkenevat.
”Järjestöt joutuvat keskittymään enemmän olemassaolonsa turvaamiseen. Se haittaa niiden perustehtävää ihmisten auttajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.”
Salo kritisoi sitä, että tulevien leikkauksien vaikutuksia ei ole arvioitu.
”On välttämätöntä arvioida kokonaisvaikutukset tilanteessa, jossa leikkaukset supistavat monen järjestön toimintaa, ja osa järjestöiltä apua saaneista jää ilman palveluita.”
”Seurauksena palveluntarve julkisella sektorilla kasvaa, ja kustannukset vain siirtyvät toisaalle. Lasku yhteiskunnalle on kova.”
Vielä ei ole tietoa siitä, miltä järjestöiltä leikataan ja kuinka paljon. Salon mukaan järjestöt on otettava mukaan valmistelemaan leikkausten kohdentamista.
”Järjestöiltä ei pidä leikata poliittisin perustein, vaan toiminnan tarpeellisuuden ja tuloksellisuuden perusteella.”
Jotta järjestöt selviävät, niiden hallinnollista taakkaa tulee keventää. Salon mukaan yksi keino siihen on avustuskausien pidentäminen.
Järjestöjen roolia ei tule supistaa palveluntuottajiksi
Järjestöt auttavat ihmisiä ja perheitä vauvasta vaariin: esimerkiksi kriisejä kohdanneita ja yksinäisiä, pitkäaikaissairauksien tai mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa eläviä ja näiden läheisiä. Moni vähemmistö ja eri tavoin vammaiset ihmiset saavat järjestöiltä erikoistuneita palveluita, vertaistukea ja asiantuntemusta.
Samalla järjestöt vahvistavat ihmisten osallisuutta, itsenäisen elämän edellytyksiä ja valmiuksia toimia kansalaisina.
Vaikka auttamistyö on monipuolista, Aija Salo muistuttaa, että järjestöjen roolia ei tule supistaa palveluntuottajiksi.
”Järjestöt ovat keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Kansalaisjärjestöt osallistuvat julkiseen keskusteluun asiantuntijoina ja kehittäjinä ja usein myös hallitusvallan kriitikkoina”, sanoo Salo.
”Vapaa ja kukoistava kansalaisyhteiskunta on Suomen kriittinen menestystekijä.”
Järjestöjen mahdollisuutta varainhankintaan on tuettava tasapuolisesti
Kun julkinen rahoitus niukentuu, odotuksia kohdistuu ymmärrettävästi järjestöjen omaan varainhankintaan. Mahdollisuutta siihen on syytä tukea eri tavoin.
Hallitus linjasi kevään 2024 kehysriihessä, että nykyinen lahjoitusten verovähennysoikeus laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja kulttuurijärjestöille sekä tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille. Verovähennysoikeus koskisi niin yksityishenkilöiden kuin yritysten ja yhteisöjen lahjoituksia.
Pääsihteeri Aija Salon mukaan sote-järjestöt ovat pääosin jäämässä verovähennysoikeuden ulkopuolelle.
”Lahjoitusten verovähennysoikeus tulee laajentaa koskemaan tasapuolisesti kaikkia järjestöjä. Epäselvää linjausta on täsmennettävä”, Salo peräänkuuluttaa.
