Hallitus on leikannut mittavasti sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ja on leikkaamassa lisää. Oppositio teki yhteisen välikysymyksen leikkauksista sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin.
Eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelua kolmen pitkäksi venähtäneen päivän ajan osin yötä myöten. Puheenvuoroja käyttivät etenkin opposition kansanedustajat, pääasiassa sosiaalidemokraatit.
Kansanedustaja Eemeli Peltonen: ”Myös turvaverkoista huolehtiminen on turvallisuusteko”
Lukuisissa puheenvuoroissa tuotiin esiin järjestöjen keskeinen rooli julkisten palveluiden täydentäjinä ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa matalan kynnyksen tuen, ennaltaehkäisevän palvelun ja neuvonnan tarjoajina. Järjestöt ovat monelle elintärkeä turvaverkko.
Keskustelussa mainittiin, että vaikka järjestöjen roolia on arvostettu ja nykyinen hallitus nostaa järjestöjen roolin myös omassa ohjelmassaan esiin, leikkaukset heikentävät järjestöjen kykyä vastata yhteiskunnan tarpeisiin.
Kansanedustaja Tiina Elo: ”Järjestöjen toiminnasta leikkaamisessa ei ole hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta mitään järkeä”
Esiin tuotiin se, miten järjestöiltä on jo nyt leikattu merkittävästi, ja henkilöstövähennykset ja toiminnan loppuminen uhkaavat osaa niiden toiminnasta.
Leikkaukset vaarantavat järjestöjen tarjoamat kriisi- ja tukipalvelut, kuten chat- ja puhelinpalvelut. Keskustelussa oltiin huolissaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevista.
Moni kansanedustaja mainitsi järjestöjen roolin erityisen tärkeäksi silloin, kun julkiset palvelut eivät riitä tai eivät pysty täyttämään kaikkia tarpeita. Niiden tarjoama tuki on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja tärkeäksi osaksi hyvinvointipalveluja.
Leikkaukset uhkaavat nyt lisätä eriarvoisuutta. Lisäksi ne riskeeraavat hyvinvointialueiden ja kuntien kyvyn tarjota riittäviä palveluita kansalaisille. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa johtaa suurempiin ongelmiin, eikä demokratialle aiheutuneita uhkiakaan sovi unohtaa.
Järjestöt minimaalisesti esillä hallituspuolueiden puheenvuoroissa
Mielenterveys nousi esiin muutamassa hallituksen vastauspuheenvuorossa, joissa muistutettiin, että lasten ja nuorten terapiatakuu astuu voimaan 1. toukokuuta. Huoleen järjestöjen rahoituksesta hallituspuolueiden edustajat eivät sen sijaan vastanneet.
Pääministeri Petteri Orpo vakuutti puheenvuorossaan, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat ja että hoitoon pääsee ja apua saa, kun sitä tarvitsee.
Opposition välikysymys tarttui hallituksen leikkauksiin
Välikysymyksessä perättiin tarkennuksia hallituksen kaavailemiin 50 miljoonan euron järjestöleikkauksiin aiempien päälle, mahdollisiin lisäleikkauksiin vielä näiden päälle sekä arviota leikkausten vaikutuksista järjestöjen toimintaedellytyksiin ja ihmisille tärkeisiin palveluihin.
Välikysymyksen mukaan leikkaukset järjestöjen avustuksista vaarantavat matalan kynnyksen tuen, jota ihmiset tarvitsevat selviytyäkseen arjessa ja kriiseissä. Välikysymyksessä perättiin hallitukselta vaikutusarvioita leikkausten seurauksista.
Välikysymys jätettiin eduskunnan keskuskansliaan 26. maaliskuuta. Ensimmäisenä allekirjoittajana oli Eveliina Heinäluoma (sd.) ja mukana koko oppositio eli Sosialidemokraattien, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Liike Nytin eduskuntaryhmät.
Poimintoja keskustelusta
Tiina Elo (vihr.)
”Hallitus on jo aiemmin leikannut mittavasti sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Järjestöihin kohdistunut 80 miljoonan euron leikkaus osuu suoraan ihmisten saamaan ennaltaehkäisevään tukeen, apuun ja neuvontaan. Vaalikauden loppuun mennessä sote-järjestöjen valtionavustukset leikkautuvat peräti kolmanneksella. Järjestöjen toiminnasta leikkaamisessa ei ole hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta mitään järkeä.”
Laura Meriluoto (vas.)
”Järjestöjen leikkaukset ovat johtaneet jo nyt henkilöstön lomautuksiin, irtisanomisiin ja toimintatapojen, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluiden, lopettamiseen, ja tämä näkyy kuormituksena hyvinvointialueiden palveluissa.
Mitä sitten tehdään, kun hyvinvointialueiden palvelut eivät enää pysty palvelemaan kaikkia tarvitsijoita? No, yleensä pyydetään järjestöjä apuun. Tuoreimman sosiaalibarometrin mukaan yli puolet sote-johtajista ajattelee, että järjestöjen tulisi ottaa enemmän vastuuta ihmisten hyvinvoinnista. Ja mitä tekee hallitus? No, tietenkin leikkaa järjestöjen rahoitusta ja murentaa niiden toimintaedellytyksiä. Vaalikauden loppuun mennessä sote-järjestöjen avustuksista on leikattu 130 miljoonaa euroa. Leikkaukset näkyvät jo nyt muun muassa niin, että järjestöt joutuvat lopettamaan ja supistamaan esimerkiksi kohtaamispaikkatoimintaa, koulutus-, neuvonta-, chat- ja kriisipuhelinpalveluita.”
Anna-Kristiina Mikkonen (sd.)
”Kansalaisyhteiskunnan toiminta on oleellinen osa demokraattista yhteiskuntaa, mutta hallitus ei sitäkään näköjään lainkaan arvosta. Järjestöt tekevät monin paikoin korvaamattoman arvokasta työtä niin ennalta ehkäisevien kuin esimerkiksi kuntouttavien palvelujen kanssa.
Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentävät julkisen sote-sektorin kustannuksia tekemällä korvaamatonta työtä asiakasrajapinnassa. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa on muuten lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat järjestöjen ydintoimintaan, neuvontaan, koulutukseen ja vertaistukeen, mikä uhkaa heikoimmassa asemassa olevia ja yhteiskunnan hyvinvointia.”
Hanna Räsänen (kesk.)
”Sen lisäksi näyttää siltä, että oikeasti hallituksen päätökset, huonot päätökset, iskevät samoihin ihmisiin, samoihin ikäluokkiin, ja varsinkin niillä alueilla, missä on rakenteellista työttömyyttä, sairastavuutta, nämä iskevät juuri kaikista pahiten, ja eri alueet ovat myös eriarvoisessa asemassa.
Haluaisinkin kysyä hallitukselta: oletteko te ollenkaan katsoneet ja vertailleet, kuinka nämä esitykset kohtelevat niitä samoja ihmisiä tai kuinka tämä kohtelee Suomen eri alueita?”
Tuula Väätäinen (sd.)
”Järjestöillä on yleensä vain kourallinen joukko palkattuja työntekijöitä, ja koko muu työvoima koostuu vapaaehtoisista. Jotta järjestöt voisivat toimia järjestäytyneesti ja niiden toiminta olisi tuottavaa ja turvallista, tarvitaan palkattuja työntekijöitä organisoimaan, ohjaamaan ja kouluttamaan vapaaehtoisia.”
Sofia Virta (vihr.)
”Nämä ihmiset, joilta hallitus leikkaa, eivät ole voineet eivätkä voi vaikuttaa avun tarpeeseensa. Nämä ihmiset ovat juuri niitä ihmisryhmiä, joita varten on olemassa hyvinvointivaltio, sillä jos emme onnistu pitämään heistä huolta, niin mitä varten hyvinvointivaltio on? Keitä varten?”
Eemeli Peltonen (sd.)
”Tänä päivänä moni kantaa perustellusti huolta turvallisuudesta. Elämme vakavia aikoja, jolloin turvallisuudesta on huolehdittava. Valitettavasti hallitukselta vaikuttaa unohtuvan, että myös hyvinvointivaltion ytimestä, peruspalveluista ja turvaverkoista, huolehtiminen on sekin turvallisuusteko. Samalla kun huolehdimme Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta, meidän on tärkeää vaalia yhteiskuntamme eheyttä ja hyvinvointia. Siihen tarvitaan laajaa hyvinvointivaltiota, jonka lupauksiin on aina kuulunut se, että kaikki kansalaiset pidetään mukana.”
Olga Oinas-Panuma (kesk.)
”Tärkeää sotessa olisi keskittyä ennaltaehkäisyyn, nopeisiin, yhdenvertaisiin terveyspalveluihin ja mielenterveyspalveluihin, ja tämä varmaan on semmoinen, mikä tässä salissa jaetaan, keinot vaan ovat vähän erit. Pitäisi muistaa, että murtunut mieli ja murtunut nilkka ovat yhtä vakavia asioita.
Milloin meille tuodaan lakiesityksiä, joilla helpotetaan hoitoonpääsyä, ja milloin pää otetaan pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen?”
Timo Suhonen (sd.)
”Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien leikkauksien lisäksi hallitus tämän vaalikauden aikana vähentää sote-järjestöjen avustuksia 130 miljoonalla eurolla. Näin jyrkkä ja nopealla aikataululla tehty leikkaus heikentää järjestöjen tarjoamaa apua lapsille, nuorille ja perheille.”
Eeva Kalli (kesk.)
”Perusterveydenhuollon lisäksi hallitus näyttää unohtaneen ennalta ehkäisevän työn merkityksen. Siinä suomalaisilla järjestöillä on aina ollut iso rooli, jotta oikea-aikaista ja ennakoivaa hyvinvointityötä on voitu tarjota eri puolilla Suomea. Sote-alan järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki niin täydentää julkisia palveluita kuin osaltaan torjuu ihmisten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Hallitukselta tuntuu kuitenkin unohtuneen tämä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeä rooli. Vaadinkin sosiaali- ja terveysministeriä vastaamaan kysymykseen: miten paljon hallitus aikoo vielä alan järjestöiltä leikata, ja miten te aiotte nämä lisäleikkaukset kohdentaa?”
