Tänään 6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää.
Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien tunnustaminen otti viime vuonna tärkeän askelen, kun uusi saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin. Saamelaiskäräjät juhlistaa lakiuudistusta tänään 6.2.2025 Inarin Sajoksessa koko päivän kestävällä tapahtumalla, joka lähetetään myös verkossa.
Oikeuksien toteutumattomuus sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellista syrjintää
Suomen valtion tekemien saamelaisten oikeuksien loukkausten historiallinen jatkumo piirtyi viime vuonna aiempaakin selvemmin näkyviin, kun saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti valtioneuvostolle loppuraporttinsa. Komissio arvioi saamelaisiin kohdistunutta ja edelleen kohdistuvaa syrjintää, oikeudenloukkauksia ja sulauttamispolitiikkaa Suomessa.
Raportin 68 toimenpidesuosituksesta usea koskee sosiaali- ja terveyspalveluita, myös mielenterveyttä. Komission mukaan saamelaisten oikeuksien toteutumattomuus sosiaali- ja terveydenhuollossa voi muodostaa mielenterveyttä ja hyvinvointia heikentävän rakenteellisen syrjinnän muodon.
Julkisen vallan tulee erityisesti ottaa huomioon se, että alkuperäiskansa-asema tuo oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin mielenterveyspalveluissa.
Suositus psykososiaalisen tuen vakinaistamisesta ja turvaamisesta lailla
Komissio suosittelee saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön Uvjj – Uvjâ – Uvjan toiminnan vakinaistamista ja turvaamista lailla sekä riittäviä valtakunnallisia resursseja. Komissio peräänkuuluttaa saamelaisille myös mahdollisuutta omankielisiin ja kulttuurinmukaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin koko maassa.
Uvjj – Uvjâ – Uvjan johtaja Heidi Eriksenin mukaan Suomi voi olla ylpeä siitä, että psykososiaalinen tuki toteutettiin saamelaisten totuus- ja sovintoprosessissa ainutlaatuisella tavalla. Yksikkö tarjoaa maksutta saamelaiskulttuurin mukaisia ja saamenkielisiä mielenterveyspalveluita matalalla kynnyksellä pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi.
Saamelaiset ovat olleet mukana yksikön perustamisen kaikissa vaiheissa. Suomessa ei ole aiemmin ollut tarjolla omakielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluita saamelaisille.
Totuus- ja sovintokomission työn päättyminen ei lopeta psykososiaalisen tuen tarvetta, vaan se voi jopa lisätä sitä. Yksikön toiminnalle on tärkeää osoittaa pysyvä rahoitus.
Totuus- ja sovintokomission mukaan alkuperäiskansan aseman tunnustaminen palvelujärjestelmässä on keskeinen osa ihmisoikeusperustaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, joka rakentaa luottamusta, osallisuutta ja hyvinvointia.
Rajun suomalaistamispolitiikan aiheuttamat traumat vaikuttavat yhä
Valtio on kohdistanut saamelaisiin vuosikymmeniä rajua suomalaistamispolitiikkaa. Yhtenä sen muotona olivat asuntolakoulut, joihin saamelaislapset erotettiin vanhemmistaan ja joissa heitä kiellettiin käyttämästä omaa kieltään.
Totuus- ja sovintokomission raporttiin sisältyy sydäntäsärkeviä todistajanlausuntoja erittäin haitallisesta henkisestä väkivallasta. Kielen ja kulttuurin kieltäminen kokonaiselta sukupolvelta on aiheuttanut ylisukupolvisen trauman. Se on estänyt kielen ja kulttuurin siirtymistä ja heikentänyt siteitä saamelaisissa yhteisöissä.
Uvjj – Uvjâ – Uvjan Heidi Eriksen kertoi totuus- ja sovintokomission loppuraportin luovutustilaisuudessa Kansallisteatterissa 4.12.2025, että traumat näkyvät edelleen monissa perheissä ja yhteisöissä mielenterveyden ongelmina, puhumattomuutena ja pärjäämisen kulttuurina – ajatuksena, että on pakko pärjätä, ja ettei voi luottaa kuin itseensä. Ne ilmenevät myös itsemurhina.
Epäluottamus ulottuu myös palvelujärjestelmään. Moni ei uskalla hakea apua, vaikka sitä tarvitsisi.
