Mielenterveyspooli muuttuu rahoituksen loppuessa – Järjestöt pohtivat tulevaisuuden yhteistyötä

4.3.2026
STEA lopettaa 36 mielenterveysjärjestöstä koostuvan Mielenterveyspoolin valtionavustuksen. Mielenterveysjärjestöjen yhteistyö jatkuu, vaikka poolin toiminta supistuu merkittävästi, eikä sillä jatkossa ole henkilöstöä.
Ryhmäkuvassa iso joukko Mielenterveyspoolin jäseniä joulukuun 2025 Tulevaisuustyöpajassa.
Mielenterveysjärjestöjen yhteisenä foorumina Mielenterveyspooli on vaikuttanut päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun mielenterveydestä.

Ministeri Kaisa Juuso vahvisti 26. tammikuuta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset vuodelle 2026. Mielenterveyspoolille myönnettiin 26 167 euron avustus noin kahdeksi kuukaudeksi toiminnan alasajoon.

Leikkausten johdosta Mielenterveyspoolin työntekijöiden hallinnollisena työnantajana toimiva MIELI ry kävi muutosneuvottelut. Tuloksena Poolin pääsihteerin työsuhde päättyy ja Mielenterveyspoolin viestinnän asiantuntijan työ suunnataan MIELI ry:ssä muihin työtehtäviin.

Avustuksia lakkautettiin myös muilta järjestöverkostoilta. Esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on tiedottanut toimintansa alasajosta.

Mielenterveysjärjestöt jatkavat yhteistyötään

Mielenterveysjärjestöjen yhteistyö ja poolin verkosto jatkaa toimintaansa, vaikkakin merkittävästi suppeampana.

Mielenterveysjärjestöt suunnittelevat kevään aikana verkoston tulevaa toimintaa ja rakenteita. Nykyinen puheenjohtajajärjestö MIELI ry koordinoi toimintaa kuluvan vuoden ajan.

Järjestöleikkaukset osuvat kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin

Hallitus leikkaa vaalikauden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia yhteensä 140 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee 37% leikkausta vuoden 2024 tasosta.

Jo nyt moni järjestö on joutunut irtisanomaan henkilökuntaa sekä supistamaan tai lakkauttamaan toimintaa.

Vuodelle 2027 on tulossa uusi tämän vuoden leikkausporrasta isompi leikkaus. Vaarana on, että leikkaukset jatkossa kohdentuvat myös tähänastista vahvemmin järjestöjen auttamistyöhön, neuvontaan, vertaistukeen ja kriisiapuun.

Moni haavoittuva ryhmä on ajautunut aiempaa ahtaammalle, kun järjestöt ovat  lakkauttaneet tai vähentäneet heille suunnattua tukea ja apua. Järjestöjen pienenevä tuki heikentää heidän tilannettaan, osallisuuttaan ja arjenhallintaa entisestään.

Järjestöiltä leikkaaminen ei tuo säästöjä

Hallituspuolueissa on väläytetty uusia leikkauspäätöksiä. Leikkaukset jo päätettyjen lisäksi ajaisivat järjestöjä hallitsemattomaan tilanteeseen.

Mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevästä ja edistävästä mielenterveystyöstä leikkaamalla ei synny säästöjä. Järjestöiltä leikkaaminen lisää raskaampien palveluiden tarvetta, julkisten palveluiden kuormitusta ja kustannuspainetta sekä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Leikkaamisen sijaan järjestöjen rahoituksen ennakoitavuutta ja vaikutusten arviointia tulisi vahvistaa ja järjestöjen hallinnollista taakkaa pienentää.

Mielenterveyspooli on vaikuttanut päätöksentekoon ja tehnyt avauksia

Mielenterveyspooli perustettiin vuosina 2007–08 alun perin valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyöverkostoksi.

Vuoteen 2026 mennessä pooli on kasvanut 28 jäsenen ja 8 asiantuntijajäsenen vaikuttamisverkostoksi.

Mielenterveyspooli on vaikuttanut poliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun mielenterveydestä. Vuosien varrella pooli on tehnyt uusia avauksia, mukaan lukien Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ja Vailla vakuutusta -kampanjan. Lisäksi se on tukenut jäsenjärjestöjen vaikuttamisvalmiuksia.

Mielenterveyspooli on toiminut eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteeristönä.

Mielenterveyspooli on saanut STEA:lta hankeavustusta vuosina 2018–21 ja kohdennettua avustusta vuodesta 2023 alkaen. Avustusten turvin poolilla on ollut kaksi palkattua työntekijää.

Mielenterveyspoolin työntekijöiden hallinnollisena työnantajana on toiminut MIELI ry.