Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta muistuttaa, että turvallisuus syntyy eri toimijoiden yhteistyössä.
Kansalaisjärjestöt ovat olennaisella tavalla mukana rakentamassa turvallista yhteiskuntaa. Järjestöt tavoittavat ihmisiä, vahvistavat toiminnassa mukana olevien ja palveluita käyttävien ihmisten resilienssiä eli psyykkistä kriisinkestävyyttä ja parantavat asiantuntijoina mielenterveyden huomioon ottamista päätöksenteossa.
Järjestöjen rooli häiriötilanteisiin varautumisessa ja onnettomuuksien hallinnassa on merkittävä. Järjestöillä on vankkaa erityisosaamista, kokemusta vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja valmiudet tuottaa erityisiä kriisipalveluita. Järjestöjen rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisessä on huomattava. Lisäksi järjestöt kanavoivat ihmisten auttamishalua ja koordinoivat mm. vapaaehtoistoimintaa viranomaisten avuksi.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa, että järjestöt ovat myös kriisiauttamisen ydintoimijoita.
“Lukuisissa viime vuosien kriiseissä ihmiset on ohjattu hakemaan apua kansalaisjärjestöiltä. Vastaavaa kriisiauttamisen organisaatiota ei ole tarjolla julkisissa palveluissa.”
“Kansalaisjärjestöjen rooli julkisten toimijoiden rinnalla on ylipäätään tunnistettava. Järjestöt ovat osa mielenterveyden palvelujärjestelmää sekä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluita. Niiden ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa kokonaisturvallisuuden kannalta”, Risikko toteaa.
Eri toimijoiden mielenterveysosaaminen on yksi henkisen kriisinkestävyyden elementti. Mielenterveysjärjestöt ovat keskeisessä roolissa mielenterveyteen liittyvän tiedon ja ymmärryksen kasvattamisessa. Järjestöt myös tuottavat tietoa ihmisten turvallisuustarpeista ja välittävät sitä yhteiskunnan päätöksentekijöille.
Turvallisuus edellyttää panostusta psyykkiseen kriisinkestävyyteen
Neuvottelukunta peräänkuuluttaa psyykkisen kriisinkestävyyden huomioimista kaikkialla, missä käsitellään turvallisuuspolitiikkaa. Se on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta, kriiseistä selviytymistä ja toimintakykyisenä pysymistä kriisien keskellä.
Psyykkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kuormitusta ja selviytyä kriisien seurauksista.
Yksilöiden psyykkinen toimintakyky rakentuu koko elämänkaaren aikana. Psyykkiseen kriisinkestävyyteen vaikuttavat muun muassa terveys ja toimintakyky, koulutus, työllisyys ja toimeentulo sekä osallisuus, jotka myös rakentavat perustaa turvallisuudelle.
Turvallinen yhteiskunta rakentuu demokratialle, oikeusvaltiolle sekä perus- ja ihmisoikeuksille
Osana kriisien ennaltaehkäisyä neuvottelukunta painottaa psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Sisäinen turvallisuus perustuu pitkäjänteiseen hyvän yhteiskunnan rakentamiseen. Demokratian, oikeusvaltion, perus- ja ihmisoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen tulee varmistaa kaikilla elämänalueilla.
Turvallisuuteen vaikuttavat myös yksilöiden ja yhteisöjen psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin kohdistuvat uhat yhteiskunnan sisällä, kuten köyhyys, eriarvoisuus, vihapuhe, väkivalta, viharikokset, syrjintä ja ympäristökriisin aiheuttama ahdistus. Vähentämällä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vahvistetaan luottamusta päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuuteen.
Neuvottelukunta antoi kannanoton kokouksessaan 10.9. Kokouksen teema oli kokonaisturvallisuus, kriisinkestävyys ja kansalaisjärjestöjen rooli. Kokouksen vierailevina alustajina olivat sisäministeri Mari Rantanen ja turvallisuuskomitean pääsihteeri Petteri Korvala.
Lisätiedot
Paula Risikko, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
paula.risikko@eduskunta.fi
Aija Salo, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri, aija.salo@mielenterveyspooli.fi, p. 040 620 9515
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Mielenterveyspooli toimii neuvottelukunnan sihteeristönä.
