Valtuustoaloite mielenterveysvaikutusten arvioinnista

16.3.2023
Aloitteessa esitetään, että kunta arvioi strategian ja talousarvion laatimisen yhteydessä esitysten mielenterveysvaikutuksia.

Aloitepohja

Esitän, että (x ruutuun tai poista tarpeeton))

❏ xx kunnassa/hyvinvointialueella otetaan käyttöön mielenterveysvaikutusten arviointi (jäljempänä MIVA) joko omana kokonaisuutenaan tai osana laajempaa vaikutusten arviointia (esimerkiksi EVA, IVA, YVA, LAVA), jolloin mielenterveyteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan omana hyvinvointikokonaisuutena.

❏ MIVA:n koordinointia varten nimetään hallinnon puolelta vastuuhenkilö ja mahdollinen MIVA-työryhmä.

❏ MIVA-menetelmän osallistavaa prosessia hyödynnetään asukkaiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi alueella.

❏ Mielenterveysvaikutusten arviointi prosessi (MIVA) tehdään koskien seuraavaa päätösesitystä tai suunnitelmaa (kirjaa tähän tai erillinen liite):

Perustelut aloitteelle:

Yhteiskunnallisilla päätöksillä, jotka muuttavat alueen ihmisten toimintamahdollisuuksia, on vaikutusta mielenterveyteen. Kansallisessa mielenterveysstrategiassa vuosille 2020–2030 on ehdotettu mielenterveysjohtamisen linjauksiin mielenterveysvaikutusten arviointia aina, kun tehdään ihmisiä koskevia yhteiskunnallisia päätöksiä. i

Mielenterveysstrategia linjaa, että mielenterveyden huomioiminen tulisi sisällyttää kaikkeen johtamiseen ja päätöksentekoon. ii

Osa arviointivelvoitteesta perustuu lakeihin, esimerkiksi Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa kunnan ja hyvinvointialueen ottamaan päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. iii, iv

Mielenterveysvaikutusten arviointi tulee ottaa huomioon päätöksissä, jotka vaikuttavat kansalaisten yhdenvertaiseen palveluiden saatavuuteen eri ikäryhmissä. Välttämätöntä se olisi perustarpeisiin liittyvien asioiden valmistelussa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissä sekä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla. MIVA lisää päättäjien ja kansalaisten tietoutta mielenterveyteen positiivisesti vaikuttavista asioista ja hyödyttää päätöksentekijöitä lakisääteisen hyvinvointityön tekemisessä.

Keskeisiä kysymyksiä MIVA:ssa:

  • Onko päätöksellä vaikutuksia mielenterveyttä ylläpitävien suojatekijöiden toteutumiseen? Nämä tekijät ovat toimijuus ja autonomia, osallisuus ja yhteenkuuluvaisuus, sekä pärjäävyys ja yhteisöllisyyden edut.
  • Ovatko vaikutukset merkittäviä, kielteisiä vai myönteisiä?
  • Onko vaikutus pysyvä, lyhyt- tai pitkäkestoinen?

Mielenterveyteen kohdistuvia vaikutuksia voi tehdä näkyviksi omana prosessina tai osana muuta arviointimenetelmää kuten ympäristövaikutusten (YVA), ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) tai lapsivaikutusten (LAVA) arviointia. MIVA:n voi upottaa osaksi hyvinvointikertomuksen sähköisessä muodossa olevaa vaikutusten arviointia. Menetelmään kuuluva osallistava prosessi tukee aluevaltuustoa lain edellyttämien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisessa (Laki hyvinvointialueesta, 29§). v Keskeistä on, että kuullaan eri väestöryhmiä eri puolilta hyvinvointialuetta.

MIVA-arviointiohjeistus luotiin Suomessa Valtioneuvoston rahoittamassa/asettamassa ja THL:n vetämässä ”Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi – MIVA käyttöön” -hankkeessa vuosina 2022–23. MIVA on vaiheittain etenevä prosessi, jonka tuloksena on päättäjien työtä helpottava, aineistoperustainen arviointiraportti suosituksineen. Hyödyntämällä MIVAmenetelmän työkaluja ja osallistavaa prosessia voidaan varmistaa, että päätöksissä huomioidaan vaikutukset mielenterveydelle kaikissa ikäryhmissä, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistaa myönteisiä vaikutuksia ja varmistaa, että päätöksentekijä ymmärtää päätöksen vaikutukset erilaisissa päätöksissä.

Mielenterveysvaikutusten arviointimenetelmän käyttöönoton tueksi on saatavilla ohjeistusta: Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi – THL

Liitteet

i Mielenterveysstrategian ja mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin nykytila Suomessa ja maailmalla (julkari.fi) ii Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 – Valto (valtioneuvosto.fi) iii Laki sosiaali- ja terveydenhuollon… 612/2021 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ® iv Laki sosiaali- ja terveydenhuollon… 612/2021 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ® v Laki hyvinvointialueesta 611/2021 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Lataa MIVA-materiaali


Tutustu Mielenterveyspoolin valtuustoaloitteisiin

Valtuustoaloite järjestölähtöisen toiminnan tukemisesta

Aloitteessa esitetään järjestölähtöisen toiminnan tukemista rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja voimistamalla.

Tutustu aloitteeseen


Valtuustoaloite itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamisesta

Aloitteessa esitetään itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamista kuntaan.

Tutustu aloitteeseen


Valtuustoaloite vanhempien psyykkisestä tuesta

Aloitteessa esitetään, että kunta tarjoaa jokaiselle sitä tarvitsevalle vanhemmalle neuvolapsykologikäynnin.

Tutustu aloitteeseen


Valtuustoaloite mielenterveysosaamisen vahvistamisesta

Aloitteessa esitetään mielenterveysosaamisen vahvistamista kunnan hoitotyössä, kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Tutustu aloitteeseen


Valtuustoaloite koulupsykologien mitoituksesta oppilaitoksiin

Aloitteessa esitetään, että kunnassa luodaan mielen hyvinvoinnin vahvistamisen käytännöt ja tätä tukeva koulupsykologien mitoitus.

Tutustu aloitteeseen


Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämiseksi

Aloitteessa esitetään kynnyksettömän pääsyn kokeilemista mielenterveyspalveluissa.

Tutustu aloitteeseen