”Vahva kansalaisyhteiskunta on kestävä mielenterveysinvestointi”
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) muistutti avauspuheenvuorossaan, että mielenterveys ja henkinen kriisinkestävyys ovat olennainen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
Mielenterveyspoolin varapuheenjohtaja, opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyytin toiminnanjohtaja Minna Savolainen totesi, että vahva kansalaisyhteiskunta on kestävä mielenterveysinvestointi.
”Mielenterveyden edistäminen edellyttää tavoitteellista ja pitkäjänteistä politiikkaa. Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman jatkuvuus tulee turvata yli hallituskausien”, Savolainen totesi.
Kansanedustajien paneelissa kaikki kannattivat uuden mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman laatimista.
Myös kansalaisjärjestöjen merkitys mielenterveystyössä sai yksimielisen tuen.
Markku Siposen (kesk.) mukaan järjestöillä ja vapaaehtoisilla on korvaamaton rooli, jonka vaikutukset nähdään vasta, kun turvaverkko alkaa repeillä.
”Pitäisi muistaa, mikä järjestöjen merkitys oli 90-luvulla sille, että ihmiset pääsivät kriisistä läpi. Isot yhteiskunnalliset ongelmat, kuten työttömyys, heijastuvat myös järjestöjen työhön, koska ne tavoittavat niitä ihmisiä, joilla menee huonosti”, Siponen sanoi.
”Sanotaan, että järjestöt täydentävät julkista sektoria. Pitää muistaa, että järjestöt tarvitsevat resursseja, jotta ne pystyvät sen tekemään”, Paula Risikko huomautti. ”Järjestöillä tärkeä tehtävä yksinäisyyden vähentämisen näkökulmasta.”
”Järjestöt ovat Suomen vahvuus. Olin todella huojentunut, että sitä uhattua uutta leikkauspäätöstä järjestöille ei tullut. Sen jälkeen meillä ei olisi ollut enää järjestöjä. Hyvinvointialueet eivät pysty itse järjestämään kaikkia niitä palveluita, ja kustannukset olisivat nousseet mielettömästi”, Kim Berg (sd.) sanoi.
Mielenterveyshoitoon pääsy turvattava eri tasoilla
Kun kysyttiin mielenterveysoikeuksien toteutumisesta Suomessa, Kim Berg nosti esiin nopean hoitoon pääsyn ja hoitopolkujen toimivuuden. ”Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä, mutta hoitoketju ei saa katketa silloinkaan, kun on tarve erikoissairaanhoidolle.”
Kaikki panelistit kannattivat lappuäänestyksessä terapiatakuun laajentamista koko väestöön. Terapiatakuu merkitsee nopeaa pääsyä todetun tarpeen mukaiseen mielenterveyshoitoon perusterveydenhuollossa. Toukokuussa 2025 tuli voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu.
Minja Koskelan (vas.) mielestä nykyinen, 23 vuoteen rajattu lasten ja nuorten terapiatakuu on tynkä. ”Nuoret ovat nuoria 29 vuoteen asti.” Koskelan mukaan yleisen hoitotakuun pidentäminen kolmeen kuukauteen johtaa ongelmien pahenemiseen ja suurempaan erikoissairaanhoidon tarpeeseen.
”Mielenterveyspolitiikka on aiempaa enemmän framilla, mutta jotkut mielenterveysongelmat ovat salonkikelpoisempia kuin toiset”, Saara Hyrkkö (vihr.) vertasi. ”Psykiatrian erikoissairaanhoidon rahoitus ei ole kasvanut samassa mitassa kuin tarve.”
Mielenterveyskriisin ratkaisuun ei ole ihmelääkettä
Markku Siposen mukaan yhteiskunnassa on paljon tekijöitä, jotka lisäävät mielenterveysongelmia. Mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen vuoksi menetetään yli kuusi miljoonaa työpäivää vuosittain, ja heikentynyt mielenterveys on usein myös työkyvyttömyyseläkkeen syy.
Paula Risikon mukaan kriisi ei ole mielenterveydessä, vaan palveluissa. Risikko korosti lapsuuden ja varhaislapsuuden merkitystä mielenterveydelle.
Kim Berg muistutti, että poliitikot paljon vartijoina, ettei tehdä sellaista politiikkaa, että ihmiset voivat huonommin. ”Tällä kaudella on leikattu sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoon pääseminen on heikentynyt”, Berg totesi.
Saara Hyrkön mukaan mikään määrä terapiaa eri riitä, jos ei puututa mielenterveysongelmien juurisyihin.
”Ihmelääkettä ei ole, vaan tarvitaan paljon erilaisia keinoja ja yhteisöllisyyden kunnianpalautus”, Hyrkkö peräänkuulutti.
Kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa
Mielenterveyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään kaikilla politiikan sektoreilla. Esimerkiksi toimeentulo-, koulutus-, asumis-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin.
Kaikki panelistit kannattivat sitä, että mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnista tehtäisiin sitova osa lainsäädännön valmistelua.
Minja Koskela huomautti, että budjettilaskelmissa on vaikeaa laskea ennaltaehkäisylle arvoa. Sen takia verojen alentaminen tai järjestöiltä leikkaaminen voi näyttää helpolta ratkaisulta.
”Jos sen sijaan palveluihin panostettaisiin nyt, se maksaisi itsensä korkojen kanssa takaisin myöhemmin.”
Työelämä ja työttömyys vaikuttavat mielenterveyteen
Moni viimeaikainen työelämää koskeva poliittinen päätös vaikuttaa myös mielenterveyteen. Paneelissa etsittiin keinoja varautua työelämän muutosten mielenterveysvaikutuksiin politiikan keinoin.
Saara Hyrkkö nosti esiin muutosten yhteisvaikutusten arvioinnin tarpeen sekä maailmantilanteen vaikutukset ihmisten turvattomuuden tunteeseen. ”Lainsäädännöllä voidaan vahvistaa työnantajien vastuuta psyykkisestä turvallisuudesta”, Hyrkkö totesi.
Minja Koskela peräänkuulutti työntekijöiden oikeuksia vahvistavia päätöksiä. On otettava huomioon myös epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten tilanne, esimerkiksi määräaikaiset työntekijät ja itsensä työllistäjät. Suojaosien palauttaminen työttömyysturvaan ja asumislisään tukisi niitä ihmisiä, joilla ei ole kykyä tehdä työtä kokoaikaisesti.
Itsemääräämisoikeuslainsäädäntö kuntoon
Paneelissa käsiteltiin myös vaikeimpia psykiatrisia sairauksia sairastavien asemaa ja oikeuksia. Itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistamista tarvittaisiin oikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi. Lakiuudistusta on valmisteltu pitkään, mutta tällä hetkellä se ei etene.
”Ihmisellä tulee säilyä oikeus tehdä päätöksiä omasta elämästään”, Paula Risikko totesi.
”Ihminen tulee kohdata kokonaisuutena ja oikeusturva pitää varmistaa”, Markku Siponen peräänkuulutti.
Yleisökeskustelussa nostettiin esiin läheisten rooli pakkohoidossa olevien ihmisten tukena. Myös toimeentulon vaikutus opiskelijoiden mielenterveyteen puhutti yleisöä.
Maailman mielenterveyspäivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien
Paneelikeskusteluun osallistuivat mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet, kansanedustajat Paula Risikko (kokoomus), Kim Berg (sosiaalidemokraatit), Markku Siponen (keskusta), Saara Hyrkkö (vihreät) ja Minja Koskela (vasemmistoliitto).
Paneelikeskustelun veti vaikuttamisen asiantuntija Erika Karstinen nuorten mielenterveysseura Yeesistä. Tilaisuuden juonsi Mielenterveyspoolin ja mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan pääsihteeri Aija Salo.
Tilaisuuden järjestivät eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta ja Mielenterveyspooli Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa.
Maailman mielenterveyspäivää on vietetty maailmanlaajuisesti 10. lokakuuta vuodesta 1992 lähtien. Päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta mielenterveydestä ja tukea vaikuttamistoimia mielenterveyden puolesta. Tänä vuonna päivän yleinen teema maailmassa on mielenterveys humanitaarisissa kriiseissä.
Maailman mielenterveyspäivä Maailman terveysjärjestön WHO:n sivuilla: https://www.who.int/campaigns/world-mental-health-day
