Lisäleikkaukset mielenterveystyötä tekeviltä kansalaisjärjestöiltä olisivat tuhoisia. Jo tähänastiset leikkauspäätökset ovat ajaneet järjestöjen tuen piirissä olevia ihmisiä ahtaalle.
Panostamalla mielenterveyteen ja elävään kansalaisyhteiskuntaan voidaan tukea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta, psyykkistä kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnan elinvoimaa.
Järjestöiltä leikkaaminen ei tuo säästöjä
Neuvottelukunta kantaa mielenterveyden näkökulmasta huolta kansalaisjärjestöihin kohdistuvista rahoitusleikkauksista. Hallitus on jo päättänyt leikata vaalikauden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia yhteensä 140 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee 37 prosentin leikkausta vuoden 2024 tasosta.
Kansalaisjärjestöt turvaavat osaltaan tehokasta mielenterveyden edistämistä, mielenterveyspalveluita ja osallisuutta. Uudet leikkauspäätökset olisivat katastrofaalisia järjestöjen tuen piirissä oleville ihmisille.
Mielenterveysjärjestöt toteuttavat kohtaavaa työtä, kehittävät palvelupolkuja ja hyödyntävät vaikuttavia menetelmiä. Niiltä leikkaaminen lisää raskaampien palveluiden tarvetta, julkisten palveluiden kuormitusta ja kustannuspainetta sekä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Moni järjestö on jo joutunut lakkauttamaan tai vähentämään tarjoamaansa tukea ja apua.
“Edistävästä työstä ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä leikkaamalla ei synny säästöjä. Päinvastoin: yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää vahvistamalla mielenterveyttä. Sote-järjestöjen toiminta tukee heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä suoraan ja ennaltaehkäisyn kautta. Kansalaisjärjestöjen rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden osana on turvattava”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa kehysriihen lähestyessä.
Nuorten mielenterveys on kohtalonkysymys
Erityisesti nuorten psyykkinen toimintakyky on tulevaisuuden kohtalonkysymys Suomelle. Nuorten ahdistus- ja masennusoireilu on lisääntynyt etenkin yläasteikäisillä pojilla. Alakouluikäisten poikien adhd-lääkkeiden käyttö on kasvanut. Kiusaaminen on lisääntynyt yläkouluissa erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia oppilaita kohtaan. Epävarmuuden kokemus on lisääntynyt.
“Nuoret tarvitsevat tulevaisuudenuskoa, osallisuutta, työtä ja toimeentuloa. Tähän tarvitaan laajoja ennaltaehkäiseviä toimia eri sektoreilla. Kaikessa politiikassa tulee ottaa huomioon vaikutukset mielenterveyteen”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko sanoo.
“Samalla hoidon ja tuen täytyy olla kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla. Mielenterveyden edistämisessä, mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja palveluissa tehokkainta on tehdä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin ja järjestöjen kesken. Tämä edellyttää resursseja”, Paula Risikko muistuttaa.
Lisätiedot
Paula Risikko, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, paula.risikko@eduskunta.fi
Aija Salo, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri (31.3.2026 asti), aija.salo@mielenterveyspooli.fi, p. 040 620 9515
Neuvottelukunta antoi kannanoton kokouksessaan eduskunnassa 25.2.2026. Kokouksessa alustivat asiantuntijavieraina tutkimusprofessori Jaana Suvisaari THL:stä ja tutkimuspäällikkö Miika Vuori Kelasta sekä neuvottelukunnan kansalaisjärjestöjäsenet.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen kustakin eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista järjestöä (Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet). Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Mielenterveyspooli on 36 mielenterveysjärjestön ja mielenterveyden alalla toimivan asiantuntijatahon verkosto, joka vaikuttaa mielenterveyspolitiikkaan. Mielenterveyspooli toimii mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteeristönä.
