Vuosittain 15.9. vietetään YK:n aloitteesta kansainvälistä demokratian päivää. Päivä muistuttaa päättäjiä ja jokaista ihmistä demokratian tärkeydestä.
Demokratiapäivänä Aija Salo muistuttaa, että kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa demokratiaa. Demokratian edistämisessä tulee huomioida myös mielenterveysoikeudet.
Suomen hallitus hyväksyi 20.3.2025 Kansallisen ohjelman demokratian ja osallisuuden edistämiseksi eli demokratiaohjelman. Ohjelmassa tunnistetaan demokratiaan Suomessa kohdistuvat uhat ja sen aktiivisen edistämisen tarve.
”On ristiriitaista, että hallitus samaan aikaan itse kaventaa demokratiaa ja osallisuutta leikkaamalla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä ja ihmisten toimeentulosta”, Salo sanoo.
Hallitus ei päättänyt syksyn 2025 budjettiriihessä uusista järjestöleikkauksista, mutta sen aiemmin päättämät leikkaukset merkitsevät monelle järjestölle radikaalia toiminnan supistamista. Samalla järjestöjen kyky toimia kriittisenä yhteiskunnallisena keskustelijana vaarantuu.
Demokratian toimivuus riippuu myös ihmisten luottamuksesta yhteiskuntaan ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. Politiikalla tulisi pyrkiä lisäämään luottamusta, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
”Eriarvoisuutta lisäävä politiikka nakertaa luottamusta ja leikkauslinja demokratiaa. Sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuksen ja työntekijöiden oikeuksien leikkaukset ovat ristiriidassa demokratiaohjelman tavoitteiden kanssa”, Salo toteaa.
Kansalaisjärjestöstrategia käsittelee lähinnä varainhankinnan esteitä ja hallinnollista taakkaa
Kansalaisjärjestöt ovat olennaisia demokratian toimijoita, mutta nykyisen hallituksen demokratiaohjelmasta kansalaisyhteiskunnan rooli puuttuu lähes kokonaan.
Hallitus hyväksyi 6.6.2024 erillisen kansalaisjärjestöstrategian. Se ei kuitenkaan korvaa demokratiaohjelman puutteita.
Kansalaisjärjestöstrategia käsittelee aihetta lähinnä varainhankinnan esteiden ja hallinnollisen taakan näkökulmasta. Salon mukaan se ei yksin riitä.
”Kansalaisyhteiskunta on huomioitava kaikessa päätöksenteossa ja erityisesti demokratian turvaamisessa. Vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on demokratian ydinaluetta. Järjestöjen autonomiaa, kuulemista ja resursseja on vahvistettava”, Salo sanoo.
Kansalaisyhteiskuntaan kohdistuu useita uhkia demokratian ja osallisuuden näkökulmasta. Päätöksentekoon vaikuttaminen on vaikeutunut. Mielenterveyspooli kantaa huolta kansalaisjärjestöjen rahoituksen leikkauksista ja järjestöjen itsenäisyyden kaventumisesta.
”Järjestöjen rohkeus arvostella päättäjiä voi heikentyä, jos poliittinen ohjaus voimistuu. Lisäksi järjestöjen voimavaroista suurempi osa menee resurssikamppailuun, mikä heikentää niiden roolia kansalaiskeskustelijoina”, Salo sanoo.
”Kun yksityisten lahjoitusten rooli järjestöjen rahoituksessa kasvaa, varainhankinnan intressit saattavat myös vaikuttaa aiempaa enemmän siihen, millä tavoin järjestöt näkyvät julkisuudessa.”
Mielenterveysoikeudet ovat osa demokratiaa
Demokratiaa edistävien toimien rinnalle tarvitaan vahvaa ihmisoikeuspolitiikkaa ja oikeusvaltion tukemista.
”Demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kolmiyhteydessä yhden pilarin heikentyminen uhkaa koko yhteiskuntaa”, pääsihteeri Salo kuvaa.
Myös mielenterveysoikeudet tulee huomioida osana demokratiaa. Salon mukaan usein yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle jäävät usein ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, erityisesti laitoksissa asuvat, vakavia psykiatrisia sairauksia sairastavat ja heidän omaisensa.
”Paitsioon jääminen johtuu muun muassa voimavarojen puutteesta, stigmasta ja ulkopuolisuuden tunteesta. Näiden ihmisten osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan toimia”, Salo painottaa.
Mielenterveys- ja päihdejärjestöt, kulttuurihyvinvointijärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt ovat tässä avainasemassa. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito vahvistavat samalla demokratiaa.
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja esteettömyys purkavat rakenteellista syrjintää
Maahanmuuttajataustaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osallisuus sekä päätöksentekijäksi pääsyn esteet ovat jääneet Suomessa liian vähälle huomiolle.
”Myös nuorten, ikäihmisten, romanien sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten yhteiskunnallisen osallistumisen tiellä on rakenteellisia esteitä”, Salo sanoo.
Julkinen valta voi turvata vähemmistöjen osallisuutta ja purkaa rakenteellista syrjintää. Keinoja ovat esimerkiksi esteettömät äänestämispaikat, saavutettava tieto sekä vähemmistöjen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen.
”Demokratiatyötä on myös puuttuminen vihapuheeseen ja maalittamiseen, jotka heikentävät halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttamiseen”, Salo summaa.
