Päättäjä, vahvista mielen hyvinvointia ja paranna työllisyyttä!

Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.

Ne ovat yleisin syy myös sairauspäivärahan saamiselle.

Siksi mielenterveyteen panostaminen on keskeinen keino työllisyysasteen nostamisessa.

Tälle sivulle on koottu päättäjille ehdotuksia, joiden avulla voimme kehittää työelämää paremmaksi.

Tehdään Suomesta mielenterveyden edistämisen mallimaa!

Mitä me esitämme päättäjile?

1. Työyhteisöjen psyykkiseen kuormitukseen tulee puuttua vahvemmin  

Työsuojelu ja työterveys keskittyvät yhä liikaa työn fyysisen kuormittavuuden sekä työympäristöjen fyysisen vaaran seurantaan. Valitettavasti mielenterveyden ongelmat ovat jääneet liian vähälle huomiolle, vaikka ne aiheuttavat merkittävän osan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.

Edistävä mielenterveystyö työpaikoilla on eettisesti ja taloudellisesti kestävää. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että monia sairauksia voidaan ehkäistä työn psykososiaalista eli työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. 

Siksi meidän tulee vahvistaa johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamista sekä levittää konkreettisia mielenterveyttä edistäviä toimintamalleja työpaikoille.

Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Mielenterveysongelmista johtuvat menetykset aiheuttavat työnantajille korkeampia kustannuksia kuin useimmat muut terveysongelmat. Työssä liian suuret vaatimukset ja liian kova työtahti lisäävät eniten riskiä menettää työkyky.

2. Mielenterveyskuntoutujat ja muut osatyökykyiset sujuvammin osaksi toimivaa työelämää

Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat tai elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia.

Mielenterveyden häiriöitä ja päihdehäiriöitä sairastavilla on myös oikeus osallistua opintoihin ja työhön opiskelu- ja työkykynsä mukaan. 

Osatyökykyisyys tulee määritellä työlainsäädännössä ja tämän perusteella säätää kiintiölaki osatyökykyisten työllistämisestä työelämään. Muutos on valmisteltava kolmikantaisesti, mutta valtiovallan on määrätietoisesti edistettävä kiintiöiden säätämistä koskemaan vähintäänkin keskisuuria ja suuria yrityksiä.

Keskeistä osatyökykyisten aseman edistämisessä on työtulojen, työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen ja asumistuen keskelle syntyneiden kannustinloukkujen poistaminen. Jo pienetkin osa-aikaisen työn tulot saattavat leikata osatyökykyisen sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen ja tekeminen ei ole kannattavaa.

Tämän lisäksi tulee tarjota tukea toimintakyvyn vahvistamiseen, työkyvyn arviointiin ja ohjausta työkykyä tukeviin palveluihin. 

3. Työuupumuksen tulee oikeuttaa sairauspäivärahaan

Työuupumusta ei tällä hetkellä lueta sairaudeksi eikä se näin ollen oikeuta sairauspäivärahaetuuteen. Sairauspäivärahaoikeus on hyvin tärkeä, jotta työperäisiin mielenterveyden ongelmien syihin pystyttäisiin puuttumaan paremmin työpaikoilla. 

Mikäli lääkärintodistuksessa sairausloman syy on ainoastaan työuupumus, niin Kela ei voi arvioida sairauspäivärahaoikeutta pelkästään sen perusteella. Tällöin vaaditaan lisäselvityksiä. On mahdollista, että oikeutta sairauspäivärahaan ei myönnetä.

Työuupuneen toimeentulon turvaamiseksi lääkärit saattavat kirjata uupuneelle perusteettomasti esimerkiksi masennusdiagnoosin. Tämä voi johtaa valitettavasti siihen, että työpaikan ongelmista johtuva työuupumus jää havaitsematta ja työuupumusta aiheuttavat asiat jäävät piiloon ja korjaamatta.

Mielenterveyden vahvistaminen lisää hyvinvointia ja säästää rahaa.

Työnantaja, sijoita mielenterveyden pääomaan. Mielenterveyden vahvistaminen on paras investointi, jonka voit tehdä tänä vuonna!

Työnantaja, sijoita mielenterveyden pääomaan!

Viime vuonna yli 58 000 suomalaista sai työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden häiriöiden takia. Tiesitkö, että luku on suurempi kuin Mikkelin, Kotkan tai Salon asukasluku? Muutetaan yhdessä työelämän numeroita. Tule mukaan rakentamaan huomisen mielekästä työelämää!

Lue lisää
Työ joustaa, mieli lepää! Mielenterveydellä on suuri merkitys kykyymme tehdä työtä. Ja toisin päin – työ vaikuttaa mielenterveyteemme.

Työ joustaa, mieli lepää!

Mielenterveydellä on suuri merkitys kykyymme tehdä työtä. Ja toisin päin – työ vaikuttaa mielenterveyteemme. Hyviä käytäntöjä mielenterveyden vahvistamiseksi on paljon. Nyt on aika ottaa ne käyttöön. Tälle sivulle on koottu käytännön ohjeita, joilla lisäät mielen hyvinvointia työpaikallasi.

Lue lisää