Mielenterveysongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle valtavia taloudellisia menetyksiä
OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työmarkkinakustannukset ovat 4,7 miljardia euroa. Lähde: OECD 2018, Health at a Glance 2018 -raportti
Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla. Lähde: Työterveyslaitos 2019
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat poissaoloja ja työkyvyttömyyttä
Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella 5,2 miljoonasta päivästä, mikä on yli kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivistä. Lähde Kela 2020
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Lähde: Kela 2020
Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia. Lähde Kela 2020
Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Lähde: Työterveyslaitos 2018
Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.
Lähde: Tilastokeskus 2019
Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2018 masennuksen perusteella jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 3 500 henkilöä. Heistä naisia oli yli kaksi kolmasosaa ja naisista kolme viidestä oli yli 45-vuotiaita.
Lähde: Eläketurvakeskus 2019
Työuupumus on merkittävä ongelma
Joka viides naisista ja 15 prosenttia miehistä kokee työssään merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Lähde: THL, FinTerveys-tutkimus
Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 prosenttia kärsi vakavasta ja 23 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 prosenttia naisista kärsi vakavasta ja 24 prosenttia lievästä työuupumuksesta.
Lähde: Koskinen S. ym Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 68/2012.
Monet suomalaiset eivät mielellään kertoisi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista työtovereilleen
Joka toinen (51%) työssäkäyvä todennäköisesti jättäisi kertomatta asian kollegoilleen ja muille työyhteisönsä jäsenille.
Lähde: Mielenterveysbarometri 2019
Melko moni (37%) työelämässä mukana oleva ei mainitsisi asiasta esihenkilöllekään.
Lähde: Mielenterveysbarometri 2019
Mielenterveysongelmia kokevista 71 prosenttia, heidän omaisista 76 prosenttia ja väestöstä 60 prosenttia ajattelee, että mikäli tiedetään, että työntekijällä tai esihenkilöllä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. Lähde: Mielenterveysbarometri 2019
