Hallitus on tehnyt useita rahoituspäätöksiä mielenterveyden vahvistamiseksi, mutta ne ovat koskeneet kehittämistyötä. Esimerkiksi sote-uudistusta ja mielenterveysstrategiaa edistetään määräaikaisella hankerahoituksella.
Tärkeän kehittämistyön on kuitenkin muututtava pysyviksi investoinneiksi mielenterveyteen.
Mielenterveyspoolin tavoitteet ensi viikon hallituksen budjettineuvotteluihin:
1. Mielenterveysstrategian toimeenpanon pysyvä rahoitus
Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti 50 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. 18 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2023 eteenpäin.
Mielenterveysstrategian toimeenpanon pysyvästä rahoituksesta on tehtävä päätös budjettiriihessä.
Hyvä esimerkki rahoituksen kohteista on sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysstrategian painopisteiden rahoitus vuosille 2020–2022:
- mielenterveysosaamisen vahvistamiseen kunnissa varattiin noin 3,3 miljoonaa euroa
- itsemurhien ehkäisyyn 2 miljoonaa euroa
- työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen IPS–mallin (individual placement and support) toimeenpanoon 3,1 miljoonaa euroa
Mielenterveyttä tulee vahvistaa pitkäjänteisesti kaikessa poliittisessa päätöksenteossa ja eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Siksi mielenterveysstrategian toimeenpanosta on tehtävä valtioneuvoston periaatepäätös, jotta strategian poikkihallinnollinen ja valtakunnallinen toimeenpano onnistuu.
Lue lisää:
2. Terapiatakuu
Noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.
Terapiatakuu on toteuttava vielä tämän hallituskauden aikana kiireellisenä päätöksenä ja pysyvällä budjettirahoituksella.
35 miljoonalla eurolla voidaan saada 500 koulutetun mielenterveysalan ammattilaisen lisätyöpanos perusterveydenhuoltoon. Lisäksi määrärahaan sisältyy panostuksia nykyisten ammattilaisten täydennyskoulutukseen.
Terapiatakuulla on mahdollista saada merkittäviä säästöjä. Peruspalveluista saatava riittävän varhain aloitettu näyttöön perustuva psykososiaalinen hoito tai psykoterapia voisi siirtää arviolta jopa 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään.
Hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nostaminen voi olla vaikeaa ilman vaikuttavaa mielenterveystyötä. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi edes 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia.
Terapiatakuuseen sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Panostukset mielenterveyteen ovat olennaisia niin yhteiskunnallisesta kuin inhimillisestä näkökulmasta.
Lue lisää:
3. Psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuus
Noin 6 miljoonaa euroa vuodessa.
Psykoterapia on vaikuttavaksi todettu työkykyä ylläpitävä ja palauttava hoito. Siksi psykoterapeuttikoulutusten rahoittaminen julkisin varoin yliopistokoulutuksen piirissä, siten että koulutus on opiskelijalle maksuton, maksaisi itsensä takaisin.
Maksuttomuus edistää myös yhdenvertaisuutta koulutukseen hakeutumisessa.
Psykoterapeuttikoulutus kestää tyypillisesti 3,5 vuotta ja on laajuudeltaan 60–80 opintopistettä. Yhden psykoterapeutin yliopistokoulutuksen kustannusten voidaan arvioida olevan noin 15 000 euroa.
Tämän lisäksi kustannuksia syntyy koulutuksessa vaadittavasta omasta psykoterapiasta ja koulutuksellisesta työnohjauksesta, jotka jäävät koulutettavan itse maksettaviksi.
Koulutustarve on noin 400 psykoterapeuttia vuodessa. Vuosittain tämä merkitsee ainakin 20 uuden koulutuksen aloittamista, olettaen että koulutuksiin osallistuu keskimäärin 20 koulutettavaa.
Psykoterapeuttikoulutuksen kustannusvaikuttavuus on kiistaton. Tutkimusten mukaan jopa lyhytpsykoterapioissa (korkeintaan 20 käyntiä) noin puolet asiakkaista hyötyy merkittävästi. Noin 6 prosenttia voi palata etuuksien piiristä työelämään.
Lue lisää:
Maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen toteuttamissuunnitelma
