Maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen toteuttamissuunnitelma

Psykoterapeuttikoulutusten rahoittaminen julkisin varoin yliopistojen erikoistumiskoulutuksena maksaa itsensä takaisin ja edistää yhdenvertaisuutta koulutukseen hakeutumisessa.

Psykoterapeuttien tarve

Psykososiaalisten hoitomuotojen ja psykoterapian tarjonta ei vastaa kysyntää. Esimerkiksi vuonna 2010 Kelan kuntoutuspsykoterapiatukea sai 15 757 ihmistä, vuonna 2019 tuettuja oli Kelan mukaan jo 50 392.

Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston mukaan vaikuttaviksi todetut psykoterapeuttiset hoidot kuuluvat julkiseen palveluvalikoimaan ja niitä tulee olla tarjolla.

Hoidollista psykoterapiaa tai muita mielenterveysongelmiin kohdennettuja psykososiaalisia hoitomuotoja ei ole käytännössä mahdollista saada perusterveydenhuollosta. Psykoterapeutteja on Valviran rekisterissä tällä hetkellä noin 8 000. Heistä vain alle 6 000 on alle 65-vuotiaita eli joka neljäs on eläkeiässä. Työikäisistä vain osa tekee kokopäiväisesti psykoterapiatyötä.

Nimikesuojattujen psykoterapeuttien koulutusmäärät ovat vähentyneet vuonna 2012 tehdyn uudistuksen jälkeen, jolloin koulutus siirtyi asetuksella yliopistoille. Koulutus on pitkäaikainen ja kestää jopa neljä vuotta.

nimikesuojattujen psykoterapeuttien määrä vuosina 2012-2019

Psykoterapiakoulutuksen nykytila

Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen (1120/2010) perusteella vuoden 2012 alusta siirtynyt niille yliopistoille, joilla on lääketieteen tai psykologian opetusvastuu.

Asetuksen mukaan yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulukseen, järjestää opetuksen yksin tai muun kouluttajaorganisaation kanssa ja kirjoittaa psykoterapeuttiopinnoista todistuksen.

Yliopistot ovat lähes poikkeuksetta järjestäneet koulutusta yliopistolain (558/2009) tarkoittamana täydennyskoulutuksena. Täydennyskoulutusta toteutetaan liiketaloudellisin perustein. Korkeakoulut eivät voi käyttää julkista rahoitusta liiketaloudellisin perustein toteutettavan toiminnan tukemiseen, joten psykoterapeuttikoulutukset ovat osallistujille kalliita.

Yliopistot eivät ole aktiivisesti kehittäneet koulutusta vastaamaan hoitojärjestelmän ja ihmisten tarpeita, sillä uusien, tutkimusnäyttöön perustuvien lyhytterapioiden koulutusohjelmia on liian vähän. 

Psykoterapeuttien määrä ei ole lisääntynyt suhteessa tarpeen kasvuun

Psykoterapian saatavuudessa on alueellista epätasa-arvoa ja myös valtakunnallisesti suuria puutteita. Yksi syy tähän on, että psykoterapeuttikoulutus on monille siitä kiinnostuneille ammattilaisille liian kallis täydennyskoulutus.

Psykoterapeuttikoulutus maksaa opiskelijalle noin 20 000–60 000 euroa riippuen psykoterapiasuuntauksesta. Koulutuksen hinta on noussut merkittävästi vuoden 2012 uudistuksen jälkeen, jolloin järjestäminen siirtyi yksinomaan yliopistoille. 

Koulutukseen pääsyn tulee toteutua soveltuvan pohjakoulutuksen saaneille ammattilaisille kyvykkyyden, ei varallisuuden perusteella. Koulutuksen korkea hinta uhkaa jo psykoterapeuttien laaja-alaisen pohjakoulutuksen säilymistä.

Erityisesti sairaanhoitajien sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuus hakeutua psykoterapiakoulutukseen on heikentynyt korkean hinnan vuoksi.

Täydennyskoulutuksesta julkisesti rahoitetuksi erikoistumiskoulutukseksi

Yliopistolain mukaan yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Niiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa (Asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004).

Erikoistumiskoulutuksia koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Erikoistumiskoulutus sijoittuu tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle osaksi korkeakoulujen julkisia tehtäviä. Erikoistumiskoulutus on perustutkinnon jälkeistä koulutusta.

Yhteistä täydennyskoulutuksen kanssa on se, että erikoistumiskoulutus on ennen muuta kysyntälähtöistä koulutusta, ja sillä on vahva kytkös työelämän tarpeisiin. Erikoistumiskoulutus kuitenkin eroaa täydennyskoulutuksesta siinä, että se ei ole liiketoimintaa, eikä se saa kilpailla liiketoimintana järjestetyn koulutuksen kanssa. 

Psykoterapeuttikoulutus on luonteeltaan monialainen erikoistumiskoulutus, jonka suorittaminen vaatii terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen mukaisen perustutkinnon.

Psykoterapeuttikoulutus soveltuu erinomaisen hyvin toteuttavaksi yliopistojen erikoistumiskoulutuksena, koska koulutuksen järjestämisoikeus on yksinomaan yliopistoilla eikä kilpailevaa liiketoimintaa ole. 

Koulutusuudistuksen kustannusvaikutukset

Psykoterapia on vaikuttavaksi todettu työkykyä ylläpitävä ja palauttava hoito. Siksi psykoterapeuttikoulutusten rahoittaminen julkisin varoin yliopistokoulutuksen piirissä, siten että koulutus on opiskelijalle maksuton, maksaisi itsensä takaisin. Maksuttomuus edistää yhdenvertaisuutta koulutukseen hakeutumisessa.

Psykoterapeuttikoulutus kestää tyypillisesti 3,5 vuotta ja on laajuudeltaan 65-80 opintopistettä. Yhden psykoterapeutin yliopistokoulutuksen kustannus voidaan arvioida olevan noin 15 000 euroa. Tämän lisäksi kustannuksia tulee mahdollisesti koulutuksessa vaadittavan oman psykoterapian ja koulutuksellinen työnohjauksesta, jotka tässä esityksessä edelleen jäävät koulutettavan itse maksettaviksi.

Terapiatakuun toteuttamisen, palvelujärjestelmän kehittämisen ja alueellisesti tasa-arvoisen psykoterapiatarjonnan varmistamiseksi vuotuinen koulutustarve on noin 400 psykoterapeuttia vuodessa. Vuosittain tämä merkitsee ainakin 20 uuden koulutuksen aloittamista, olettaen että koulutuksiin osallistuu keskimäärin 20 koulutettavaa. 

Vuositasolla psykoterapiakoulutusten yhteenlaskettu kustannus olisi noin 6 miljoonaa euroa. Psykoterapeuttikoulutuksen kustannusvaikuttavuus on kiistaton. Tutkimusten mukaan jopa lyhytpsykoterapioissa (korkeintaan 20 käyntiä) noin puolet asiakkaista hyötyy merkittävästi. Noin 6 prosenttia voi palata etuuksien piiristä työelämään.

Vuodessa psykoterapeutti tuottaa lyhytpsykoterapiaa noin 150 asiakkaalle. Panostamalla 6 miljoonaa euroa vuositasolla voidaan laskennallisesti tuottaa lyhytpsykoterapioita lähes 60 000 uudelle asiakkaalle vuodessa. Näistä työelämään siirtyisi noin 3600 henkilöä, mikä tuottaa reilun 80 miljoonan kustannussäästön.

Laskelma perustuu työkyvyttömyyskulujen (kuntoutustuki tai sairauspäiväraha) vähenemiseen lähes 50 miljoonalla (3600 henkilöä, etuus 13 500 €/v) ja ansioverotulojen kasvuun 32 miljoonalla (3600 henkilöä, ansiovero 8800 €/v). 

Lyhytpsykoterapioiden osaamista antavaan psykoterapeuttikoulutukseen sijoitettu euro maksaa siis itsensä takaisin kymmenkertaisena pelkästään yhden vuoden tarkastelussa. Pidemmässä tarkastelujaksossa psykoterapiakoulutkseen sijoitetun pääoman tuotto kumuloituu vielä suuremmaksi.

Esitys psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta

Esitämme psykoterapeuttikoulutksen järjestämistä monialaisena erikoistumiskoulutuksena, mikä laajentaa valtion koulutuskorvaukset koskemaan psykoterapeuttikoulutusta. 

Pelkästään siirto yliopistojen erikoistumiskoulutukseksi vähentäisi opiskelijalle koituvia kustannuksia, sillä yliopistot voivat järjestää erikoistumiskoulutusta maksutta tai periä enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden opiskelijalta (Asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 1082/2009). Psykoterapeuttikoulutukseen mahdollisesti kuuluva oma psykoterapia ja työnohjaus jäisi edelleen koulutettavan itse maksettavaksi.

Tällä hetkellä psykoterapeuttikoulutus on ainoita terveydenhuollon koulutuksia, jonka opiskelija joutuu kustantamaan kokonaan itse. Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut esiselvityksen psykoterapiakoulutuksen kustannuksista loppuvuodesta 2020. 

Varsinaisen selvityksen tavoitteissa ja toimeksiannossa tulee huomioida seuraavat näkökohdat:

  1. Selvityksen tavoitteena tulee olla esitys psykoterapeuttikoulutuksen järjestämisestä yliopistojen erikoistumiskoulutuksena ja kokonaan julkisesti rahoitettuna siten, että yliopistot voivat hakea jatkossa valtion koulutuskorvauksia psykoterapian erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä.
  2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee vahvistaa psykoterapeuttisten ja muiden näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoito- ja kuntoutusmenetelmien saatavuutta perustasolla sekä vahvistaa psykoterapeuttista osaamista. Koulutuksia tulee kehittämään vastaamaan ihmisten ja hoitojärjestelmän tarpeita.
  3. Turvataan erikoistumiskoulutuksena toteutettavana psykoterapiakoulutuksella riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia toteuttamaan näyttöön perustuvia hoitomuotoja. Koulutusmäärien nostamisen tasolle 400 uutta psykoterapeuttia/vuosi tulee olla yksi selvityksen tavoitteista.
  4. Selvitykseen tulee osallistaa kaikki tarpeelliset tahot: muun muassa OKM, TEM, valtakunnallinen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortio, UNIFI, sairaanhoitopiirit, kuntien edustajat, sosiaalityön asiantuntijataho, mielenterveysjärjestöjen edustajat, työmarkkinaosapuolten edustajat sekä Kansaneläkelaitos ja Valvira.

Lisää aiheesta

Mielenterveyspoolin kannanotto: Psykoterapeuttikoulutus maksuttomaksi (3.9.2019)

Tutustu kannanottoon

Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi

Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että psykoterapiakoulutusohjelma uudistetaan Suomessa maksuttomaksi koulutukseksi.

Aloitteen tavoitteena on, että sen pohjalta ”käynnistetään valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, joka mahdollistaa tasa-arvoisemman psykoterapiakoulutukseen pääsyn, ensisijaisesti ammatillisen kyvykkyyden mukaan, taloudellisesta asemasta riippumatta.”

Tutustu kansalaisaloitteeseen