Mielenterveyspoolin kymmenen tavoitetta eduskuntavaaleissa 2023.
1. Säädetään Terapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä
Tausta
Mielenterveyspalvelut ovat painottuneet erikoissairaanhoitoon. Tarpeenmukaista ja oikea-aikaista apua on vaikeaa ja hidasta saada perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen puutteen ja pitkien jonojen vuoksi. Avunsaannin viivästyminen kuormittaa myös sairastuneen läheisiä, mikä lisää heidän riskiään uupua ja sairastua itse.
Perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita on vahvistettava hoidon saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoidot on sisällytettävä osaksi perusterveydenhuollon hoitomuotoja, jotta apua olisi saatavilla mahdollisimman varhain.
Kun apua saa ajoissa, mielenterveyden oireet ja häiriöt eivät pahene ja kroonistu niin helposti. Painopiste siirtyisi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeammin tarjottaviin psykososiaalisiin hoitoihin ja lyhytpsykoterapioihin, joita riittäisi useammalle.
Ratkaisu
Perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen Terapiatakuu takaa nopean pääsyn lyhytpsykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Terapiatakuun arvioitu vuosikustannus on 35 miljoonaa euroa, joka palautuu moninkertaisesti.
Peruspalveluissa saatavilla oleva, riittävän varhain aloitettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito siirtäisi vuosittain arviolta noin 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään. Työelämään siirtyminen toisi kustannussäästöjä sairasetuuksissa ja verotuloissa noin 166 miljoonan euron edestä.
Sairausetuuksien käyttö, työnantajien sairauspoissaolokustannukset ja terveydenhuollon käyttö vähenisivät ja ansioverotulot kasvaisivat, joten kokonaisuutena Terapiatakuu vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisäisi hyvinvointia.
2. Tuodaan mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi osaksi päätöksentekoa
Tausta
Lähes kaikilla poliittisilla päätöksillä on mielenterveysvaikutuksia. Mielenterveyttä on vahvistettava paitsi sosiaali- ja terveyspolitiikassa, myös esimerkiksi koulutusjärjestelmää, taloutta ja ympäristöä koskevissa poliittisissa päätöksissä.
Turvallinen lapsuus, mielenterveys- ja tunnetaitojen opetus, työelämäosallisuus, läheisten huomiointi osana sairastuneen hoitoa sekä väkivallan, köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja mielenterveyden edistämiseksi.
Tällä hetkellä mielenterveysvaikutuksien ennakkoarviointia ei kuitenkaan tehdä järjestelmällisesti edes ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osana. Osin tähän on syynä soveltuvien arviointityökalujen puuttuminen. Parhaillaan on kuitenkin käynnissä valtioneuvoston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on luoda työkalut mielenterveysvaikutusten arvioinnille.
Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien strategioiden, suunnitelmien ja päätösten vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja itsemurhakuolleisuuteen on jatkossa osattava huomioida, ennakoida ja seurata. Sekä asiantuntijakuuleminen että kokemusasiantuntijuus on tuotava rakenteisiin ja osaksi lainsäädäntöprosesseja.
Ratkaisu
Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin hankkeessa luotava työkalu on otettava käyttöön päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa kaikilla hallinnonaloilla niin valtion, hyvinvointialueiden kuin kuntien tasolla. Työkalun käyttöönottoa eri hallinnon tasoilla ja aloilla on tuettava ja sen levittämiseen on suunnattava riittävät resurssit.
Hallituskaudella 2023-2027 on erityisen tärkeää toteuttaa mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi sosiaaliturvan uudistamisen osalta.
3. Vahvistetaan nuorten hyvinvointia
Tausta
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn ja korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt hälyttävästi. Ahdistus- ja masennusoireilu on lisääntynyt, ja moni kokee itsensä yksinäiseksi.
Koronapandemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on oma roolinsa näissä tuloksissa, mutta psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koko 2000-luvun. Epävarmat tulevaisuudennäkymät, koulutusjärjestelmän muutokset ja työelämän murros ovat kuormittaneet nuoria jo pidempään.
Samoin ilmastokriisi ja luontokato sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ahdistavat ja pelottavat monia.
Koko yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta on olennaista sekä pysäyttää lasten, nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden heikentyminen että edistää mielen hyvinvointia. Globaalien kriisien, kuten koronapandemian aikana nuoruuttaan eläneet tarvitsevat tukea nyt ja todennäköisesti myös tulevina vuosina, sillä psykososiaalinen hoitovelka näkyy kokonaisuudessaan vasta viiveellä.
Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä nuoren elämään vaikuttavista asioista sekä poikkihallinnollisia toimia yhteiskunnan eri tasoilla.
Ratkaisu
Laaditaan poikkihallinnollinen toimenpideohjelma nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Ohjelmaan on kytkettävä pandemian aikana kärjistyneiden ongelmien korjaaminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin lisääminen.
Oppimisvajeen kuromiseen ja mielenterveyttä edistävään työhön oppilaitoksissa panostetaan. Nuorisotyön ja harrastustoiminnan rooli hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjänä tunnistetaan. Nuorten työelämään siirtymistä tuetaan ja työelämässä jo olevien nuorten mielenterveyttä tuetaan.
Parannetaan oppilas- ja opiskelijahuollon sekä korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon saatavuutta ja resursointia. Palveluita toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamista vahvistetaan erityisesti niiden toimijoiden osalta, joiden peruskoulutus ei painotu mielenterveystyöhön.
Tehdään hoitopoluista nykyistä sujuvampia ja selkeämpiä. Tarjotaan nuorille matalan kynnyksen keskusteluapua myös verkon välityksellä.
Tarjotaan perheille tukea niin edistävästi ja ennaltaehkäisevästi kuin tilanteissa, joissa nuorella on jo todettu mielenterveyden häiriö. Tuetaan myös lapsiomaisia ja nuoria hoivaajia, joiden läheisellä on mielenterveysongelmia.
4. Koulutetaan lisää mielenterveyden ammattilaisia sekä vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan pitovoimaa
Tausta
Mielenterveyspalvelujen parantaminen niin sosiaali- kuin terveydenhuollossa vaatii riittävästi koulutettuja ammattilaisia. Jonot ovat pitkiä ja tekijöitä on liian vähän, mikä tekee myös työoloista kuormittavat.
Psykososiaalisia hoitomuotoja voivat antaa mielenterveystyön ammattilaisten lisäksi myös muut niiden toteuttamiseen koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Esimerkiksi HUS:n alueelta lähtenyt ja valtakunnalliseksi parhaillaan laajentuva Terapiat etulinjaan -hanke kouluttaa satoja perusterveydenhuollon ja oppilashuollon ammattilaisia lyhytterapeuteiksi vuoden mittaisessa työn ohessa toteutettavassa koulutuksessa.
Suomessa on selkeä pula myös psykoterapeuteista. Valviran rekisterissä on noin 8300 laillistettua psykoterapeuttia. Heistä lähes kolmasosa on eläkeiässä. Tarve uusille ammattilaisille on akuutti. Psykoterapeutiksi kouluttautuminen maksaa opiskelijalle tällä hetkellä 20000–60000 euroa. Summa on suuri ja se asettaa kouluttautumiselle monen yksilön kohdalla taloudellisen esteen.
Ratkaisu
Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava nyt ja tulevaisuudessa takaamalla inhimilliset työolot, riittävät koulutusmäärät sekä sote-alan veto- ja pitovoima. Sosiaali- ja terveysalalle koulutetaan lisää mielenterveyden ammattilaisia.
Psykoterapeuttikoulutus muutetaan täydennyskoulutuksesta erikoistumiskoulutukseksi ja siten opiskelijalle maksuttomaksi, jotta se olisi taloudellisesti saavutettavaa nykyistä useammalle.
Psykoterapeuttikoulutuksen muuttaminen opiskelijalle maksuttomaksi tuottaa noin 6 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset valtiolle. Laskennallinen koulutustarve on 400 psykoterapeuttia vuodessa, yhden psykoterapeutin yliopistokoulutus maksaa 15 000 euroa. Tässä mallissa koulutukseen sisältyvä opiskelijan oma psykoterapia ja työnohjaus jäävät edelleen opiskelijan itse maksettavaksi.
5. Perustetaan mielenterveysasiavaltuutetun tehtävä
Tausta
Vuonna 2020 julkaistun kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti. Strategiassa on erinomaisia kirjauksia, mutta sen toimeenpano on kuitenkin jäänyt koronakriisin jalkoihin. Toimeenpanon edistäminen ja arviointi tarvitsee lisää tukea ja asiantuntemusta.
Mielenterveys on kokonaisvaltaista ja sen vahvistamiseen tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Yhteistyön tueksi ja tiivistämiseksi on muutettava totuttuja käytäntöjä.
Hallinnonalat ylittävää työtä lasten oikeuksien toteutumisen osalta tekee lapsiasiavaltuutettu. Koordinoitua yhteistyötä mielenterveyden edistämisen, mielenterveysoikeuksien toteutumisen ja kokonaisvaltaisemman mielenterveyspolitiikan osalta voisi tulevaisuudessa tehdä mielenterveysasiavaltuutettu.
Ratkaisu
Perustetaan mielenterveysasiavaltuutetun toimi.
Mielenterveysasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton valtion viranomainen, jonka tehtäviin kuuluisi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestöjen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa edistää mielenterveysoikeuksien toteutumista.
Mielenterveysasiavaltuutetun tehtävät painottuvat mielenterveyspalveluita tarvitsevien ja heidän perheidensä edun ja oikeuksien yleisen tason valvomiseen esimerkiksi hoitoon pääsyn osalta, mielenterveyden edistämiseen poliittisessa päätöksenteossa sekä ennakolliseen vaikuttamiseen.
Mielenterveysasiavaltuutetun tehtävänä on osaltaan edistää ja arvioida Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen toteutumista.
Mielenterveysasiavaltuutetulla on toimisto, jossa työskentelee tarpeellinen määrä virkahenkilöitä ja muuta henkilökuntaa. Mielenterveystoipujien aseman ja kaikkien henkilöiden mielenterveysoikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten mielenterveysasiavaltuutetun apuna toimii neuvottelukunta, jonka jäseniä ovat toimialan järjestöjen edustajat, muut yhteiskunnalliset toimijat ja itse mielenterveyden ongelmia kokeneet kokemusasiantuntijat.
Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu mielenterveystoipujien aseman ja kaikkien henkilöiden mielenterveysoikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistäminen.
Ennen neuvottelukunnan perustamista mielenterveysstrategian toimeenpanoa seuraisi ja arvioisi poikkihallinnollinen ohjausryhmä.
6. Lisätään itsemääräämisoikeutta mielenterveyshoidossa takaamalla mahdollisuus valita lääkkeetön hoitotapa
Tausta
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Se korostaa vapaaehtoisuutta hoitoon tai asiakkaaksi hakeutumisessa sekä erilaisiin hoitotoimenpiteisiin tai muihin toimenpiteisiin suostumisessa. Lain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, todetaan laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (6 §).
Laki ei aina toteudu käytännössä mielenterveyspalveluissa erityisesti lääkkeettömän hoidon osalta. Mahdollisuuksien mukaan jokaisella pitää olla oikeus valita myös tehokas, yksilöllisen tilanteen huomioon ottava psykososiaalinen hoito riippumatta psyykkisen haasteen luonteesta.
Psyykkisiin haasteisiin apua hakeville on tarjottava terveydenhuollossa mahdollisimman tasapuolista tietoa eri hoitovaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista.
Ratkaisu
Käynnistetään terveydenhuollon kehittämishanke, jotta potilaan lainmukainen oikeus valita mielenterveyden häiriöiden hoidossa myös lääkkeetön hoito toteutuu.
7. Taataan kolmannen sektorin mielenterveystyölle riittävä rahoitus myös tulevaisuudessa
Tausta
Kolmas sektori paikkaa julkisten palveluiden aukkoja, tukee ihmisiä elämän kriiseissä ja kannattelee haastavissa tilanteissa. Lisäksi toiminta tuo merkityksellisyyden kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta arkeen ja vahvistaa siten sekä yhteiskunnallista osallisuutta että yhteisöllisyyttä. Nämä tekijät ovat olennaisia hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta.
Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman aktiivista kolmatta sektoria, mikä on tullut näkyväksi viimeistään koronakriisin myötä. Mielenterveysalan monimuotoisen järjestökentän tekemällä työllä on suuri merkitys mielenterveyden edistämisessä, ongelmien ennaltaehkäisyssä ja jo sairastuneiden kannattelussa.
Järjestöt paitsi keventävät julkiseen palvelujärjestelmään suoraan kohdistuvaa palvelutarvetta, myös vahvistavat hyvinvointia omalla toiminnallaan niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan tasolla.
Järjestöjen toimintaedellytykset on taattava nyt ja tulevaisuudessa niin yhteiskunnallisen koheesion, ihmisten hyvinvoinnin kuin palvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta.
Ratkaisu
Kolmannen sektorin mielenterveystyölle taataan riittävät ja ennustettavat resurssit, jotta sen toimijat voivat jatkaa arvokasta työtään kansalaisyhteiskunnan kulmakivenä ja julkisen sektorin palvelujen täydentäjänä. Valtionavustusjärjestelmää uudistettaessa ja sote-uudistuksen yhteydessä turvataan järjestöjen toimintaedellytykset ja riittävä autonomia.
8. Vähennetään ilmasto- ja ympäristöahdistusta kunnianhimoisella ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla
Tausta
Ilmastonmuutos ja luontokato ahdistavat monia – ja syystä. Ahdistus on looginen reaktio ilmasto- ja ympäristöongelmien suuruuteen ja niiden aiheuttamaan turvallisuusuhkaan.
Peruuttamattomat muutokset elinympäristössämme uhkaavat sekä henkeä että elämänlaatua ja kuormittavat ihmisten mielenterveyttä. Poliittisia päätöksiä ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan välittömästi. Toimet ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi ovat toimia myös mielenterveyden vahvistamiseksi, kun inhimillistä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä pyritään rajoittamaan.
Maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pysäyttää vain vähentämällä ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti.
Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia. (Valtioneuvosto 2021.)
Suomen Luontopaneeli on nostanut luontokadon torjumiskeinoiksi muun muassa luonnon kokonaisheikentymättömyyteen sitoutumisen, luonnonsuojelun lisäämisen sekä velvoittavan ekologisen ylikompensoinnin.
Ratkaisu
Ilmasto- ja ympäristöahdistusta voidaan parhaiten vähentää tekemällä sellaisia poliittisia päätöksiä, että ne torjuvat ilmastokriisiä ja luontokatoa mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Maapallon kantokyvyn ja ihmisten mielenterveyden kannalta on niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä kannattavampaa toimia kuin olla toimimatta.
9 .Uudistetaan sosiaaliturva mielenterveysystävälliseksi
Tausta
Vuonna 2018 julkaistun OECD-raportin mukaan köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maiden korkein. Pienituloisilla miehillä on nelinkertainen ja pienituloisilla naisilla kolminkertainen riski sairastua masennukseen verrattuna hyvätuloisiin.
Toukokuussa 2020 julkaistun Suomen perustulokokeilun arviointitutkimuksen mukaan perustuloa saaneet ihmiset olivat tyytyväisempiä elämäänsä, tunsivat itsensä terveemmiksi ja psyykkisesti vähemmän kuormittuneiksi. He kokivat myös mielialansa, muistinsa, uusien asioiden oppimisen kykynsä ja keskittymiskykynsä paremmiksi kuin tutkimuksen verrokkiryhmä, joka ei saanut perustuloa.
Raportin mukaan on mahdollista, että perustulo on osaltaan vähentänyt työttömyyden aiheuttamaa taloudellista ahdinkoa ja toimeentulon epävarmuutta, mikä on lisännyt mielen hyvinvointia.
Ratkaisu
Sosiaaliturva uudistetaan mielenterveyttä tukevaksi. Uudistuksen jälkeinen sosiaaliturvajärjestelmä on selkeä ja joustava, ja se takaa riittävän ja ennustettavan toimeentulon kaikille elämäntilanteesta riippumatta.
Eri sosiaaliturvamallien mielenterveysvaikutukset arvioidaan seuraavan hallituskauden aikana käyttämällä mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin luotua työkalua.
10. Jatketaan itsemurhien ehkäisytyötä
Tausta
Itsemurhien määrä Suomessa on laskenut varsin tasaisesti vuodesta 1990 alkaen. Yleisestä myönteisestä kehityksestä huolimatta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen erityisesti nuorten osalta eurooppalaisittain verrattuna suuri: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 itsemurhan teki 717 ihmistä, joista 85 oli alle 25-vuotiaita.
Tehokas itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä yhteiskunnan eri sektorien välillä. Viime vuosikymmenten myönteinen kehitys itsemurhien vähenemisessä vaatii ehkäisevän työn jatkamista, aktiivisia toimenpiteitä ja uusia keinoja.
Ratkaisu
Kansallisen mielenterveysstrategian yhteydessä valmisteltiin myös itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Itsemurhien ehkäisyohjelma sisältää 36 toimenpide-ehdotusta, joiden toteuttamista on jatkettava ja tehostettava.
