Suomessa tehtiin vuonna 2018 yhteensä 810 itsemurhaa
Tilastokeskuksen mukaan itsemurhien määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa.
Itsemurhien määrässä oli pientä kasvua vuosina 2016–2017. Vuonna 2018 itsemurhien määrän kasvu pysähtyi. Vuoden 2018 aikana itsemurhia tehtiin 810, mikä on 14 vähemmän kuin vuonna 2017.
Miehet tekivät itsemurhia edelleen huomattavasti enemmän kuin naiset. Kolme neljästä itsemurhan tehneestä oli miehiä.
Nuorten 15–24-vuotiaiden kuolemansyistä itsemurhien osuus on yli kolmannes. Nuorilla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä on suuri osittain siksi, että nuorten kuolleisuus muihin syihin on vähäistä.
Itsemurhien ehkäisy Suomessa
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2020 julkaisema Kansallinen mielenterveysstrategia pitää sisällään mielenterveystyön painopisteet Suomessa vuoteen 2030 asti. Siihen kuuluu erillinen, tavoitteellinen itsemurhien ehkäisyohjelma.
Vaikka itsemurhien määrä on laskenut, myönteisen kehityksen ei voida olettaa jatkuvan Suomessa ilman toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi.
Itsemurhakuolleisuuden voi olettaa suurenevan vähitellen väestömäärän kasvun takia ja äkillisemmin, jos itsemurhien nykyiset ehkäisykeinot menettävät vaikuttavuuttaan.
Ehkäisyohjelmassa linjataan, että itsemurhien ehkäisy vaatii tehostamista ja lisää uusia keinoja:
- Itsemurhaa yrittäneitä kohtaavien asenteet ovat muokattavissa sellaisiksi, että itsemurhaa yrittäneitä ei syyllistetä tai pidetä huomionhakuisina.
- Itsemurhakeinojen ja itsemurhavälineiden saatavuutta on ehkäistävä.
- Matalan kynnyksen kriisipalveluita tulee olla saatavilla kaikkialla Suomessa, ja niistä tulee tiedottaa siten, että jokainen Suomessa asuva tietää, missä tällaiset palvelut omalla alueella sijaitsevat ja miten ne ovat tavoitettavissa.
- Hoitoon pääsyä helpotetaan ja nopeutetaan priorisoimalla paitsi itsemurhavaarassa olevan henkilön hoito, myös huomioimalla ja antamalla tukea itsemurhaan kuolleen läheisille; varhainen tuki vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä ehkäisee ongelmien pahenemista ja voi estää myös itsemurhia.
- Päihtyneiden tai päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivien itsemurhavaaran vakavuutta arvioidaan kuten muillakin itsemurhavaarassa olevilla.
- Median osaaminen itsemurhaviestinnässä voi edistää itsemurhien ehkäisyä; myönteiset tarinat selviytymisistä auttavat löytämään apua vaikeissa tilanteissa.
- EU-lainsäädännän kehittäminen tavoitteena itsemurhiin rohkaisevan sisällön rajaaminen sosiaalisessa mediassa, videoissa, televisiosarjoissa ja elokuvissa.
- Ajankohtaista tilastotietoa tarvitaan eri ikäryhmistä ja riskiryhmistä itsemurhien, itsemurhayrityksien, hoitoon pääsyn ja hoidon laadun sekä varhaisen tuen tarjonnan osalta.
Itsemurhakuolleisuudessa on vahva eriarvoisuus
Noin 10 prosenttia sosioekonomisten ryhmien elinajanodotteen erosta Suomessa johtuu itsemurhista. Taustalla on usein monitahoisia sosiaalisia, taloudellisia ja terveysongelmia mielenterveyden häiriöiden lisäksi.
On tavallista, että samalla henkilöllä on yhtaikaa useampi kuin yksi mielenterveyden häiriö, esimerkiksi masennushäiriön ohella päihdehäiriö tai ahdistuneisuushäiriö. Mielenterveyden häiriöt ovat siten keskeisiä itsemurhalle altistavia syitä.
Itsemurhista tarvitaan ajantasaista tietoa
Tilastotietoa ja seurantatietoa itsemurhista alueittain on saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hyvinvointikompassista ja itsemurhakuolleisuudesta alueittain ja ikäryhmittäin Sotkanetistä, mutta tämä tieto ei välttämättä tavoita sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ammattilaisia. Lisäksi tilastotiedot julkaistaan viiveellä.
Tätä varten tarvitaan mahdollisimman ajantasaista tietoa paitsi itsemurhien ikäjakaumasta ja alueellisesta jakaumasta myös itsemurhamenetelmistä, jotta itsemurhien ehkäisytoimia voidaan kohdentaa nykyistä paremmin.
Itsemurhien ehkäisykeskukset
Itsemurhien ehkäisykeskuksen tavoitteena on ehkäistä itsemurhia tarjoamalla tukea ja apua itsemurhaa yrittäneille, koska tutkimusten mukaan aiempi itsemurhayritys lisää itsemurhariskiä 60 – 100 kertaiseksi.
Ehkäisevän työn ja tukitoimenpiteiden kohdistaminen itsemurhaa yrittäneelle on konkreettinen keino vaikuttaa itsemurhayritysten ja itsemurhien vähenemiseen Suomessa.
MIELI ry on aloittanut itsemurhien ehkäisykeskuksen toiminnan maaliskuussa 2018 Helsingissä ja Kuopiossa.
Tutustu itsemurhien ehkäisykeskuksiin
Vertaistukea läheisensä itsemurhan kautta menettäneille
Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka tavoitteena on tukea läheisensä itsemurhan kautta menettäneitä ja lisätä avoimuutta puhua itsemurhista. Järjestön vertaistukijat ovat koulutettuja vapaaehtoisia, joilla on oma kokemus läheisen itsemurhasta.
