Terapiatakuu on yksi keino mielenterveyskriisin ratkaisemisessa

6.5.2023
Mielenterveyden vahvistamisessa tarvitaan laajaa yhteistyötä ja poliittista tahtoa. Siksi mielenterveys kuuluu kaikkiin hallitusneuvottelupöytiin.

Helsingin sanomat esitteli 6.5. Terapiat etulinjaan -mallia, jonka tarkoitus on tuoda mielenterveyshoito nykyistä kattavammin perusterveydenhuollon valikoimaan ja siten parantaa hoitoon pääsyä. Tämä mahdollistaisi Terapiatakuun toteuttamisen. 

Hoidon tarpeen arvioon ja hoitoonohjaukseen olisi oikeus päästä nopeasti. Potilaan tarvetta vastaavaa hoitoa olisi tarjolla perusterveydenhuollossa niille, joille se riittää. Mielenterveyspooli on ajanut Terapiatakuuta kansalaisaloitteella.

Kuvassa opiskelijoita terapiatakuun puolesta eduskuntatalolla

HS:n jutussa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta esitti huolen mallin vaikuttavuudesta. Varhaisessa vaiheessa saadun mielenterveysavun vaikuttavuudesta on kuitenkin tutkimustietoa: se ehkäisee merkittävässä määrin esimerkiksi sairauspoissaoloja. Oikea-aikainen tuki perusterveydenhuollossa auttaa myös suuntaamaan erikoissairaanhoidon resurssit tarkoituksenmukaisesti. 

Mielenterveysongelmista aiheutuu vuosittain miljardikustannukset esimerkiksi sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Nuorten ahdistus- ja masennusoireiden lisääntyminen ennustaa näiden tilastojen synkkenemistä entisestään lähivuosina. 

Psykiatriseen hoitoon pääsy on tällä hetkellä erittäin vaikeaa. Usein tarjolla on vain lääkehoitoa, ja hoitoon pääsystä joutuu taistelemaan. Terapiatakuu on yksi keino parantaa mielenterveyshoidon saatavuutta ja ihmisten osallisuutta omaan hoitoonsa. Uudistus on investointi: se maksaa, mutta tuo pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä.

Terapiatakuu pureutuisi nykyjärjestelmän ongelmiin: kuntouttava psykoterapia on varattu lähinnä työelämässä oleville ja opiskelijoille, psykiatrinen hoito on keskittynyt erikoissairaanhoitoon ja kevyempää psykososiaalista tukea on tarjolla vain vähän. 

Lisäksi Terapiatakuu yhtenäistäisi mielenterveyspalveluita valtakunnallisesti. Kelan korvaamat pidemmät kuntoutuspsykoterapiat säilyisivät edelleen, mutta niiden tarve voisi vähentyä tai kohdentua tarkoituksenmukaisemmin.  

Terapiatakuun laadukas toteutus edellyttää perusterveydenhuollon ammattilaisten täydennyskouluttamista. On tärkeää, että kaiken mielenterveyshoidon vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan tarkasti. Myös mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi poliittisista päätöksistä on olennaista.

Terapiatakuu ei yksinään ratkaise mielenterveyskriisiä, vaan tarvitaan monia keinoja. On kehitettävä sekä erikoissairaanhoidon toimintamalleja ja henkilöstön saatavuutta, mielenterveyshoidon ja sosiaalipalveluiden rajapintoja, matalan kynnyksen tukea että ennaltaehkäisyä. Suomessa on kattava mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma, joiden toimeenpanoa on tärkeää jatkaa. 

Mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja poliittista tahtoa. Mielenterveys kuuluu kaikkiin hallitusneuvottelupöytiin. 

Aija Salo
Pääsihteeri
Mielenterveyspooli