Huhtikuun toinen päivä järjestettäviin eduskuntavaaleihin on aikaa alle neljä viikkoa. Puolueiden ja ehdokkaiden kampanjat näkyvät jo katukuvassa ja sosiaalisen median kanavissa – vaalit ovat varma kevään merkki.
Mielenterveys on jäänyt ainakin toistaiseksi pienelle huomiolle vaaleihin liittyvässä julkisessa keskustelussa. Eniten näkyvyyttä ovat saaneet valtapoliittinen keskustelu puolueiden kannatuksesta ja valtiontalouteen liittyvät kysymykset.
Suurten mediatalojen vaalikoneissa ei ole suoraan mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelemat nuoret toivoivat, että mielenterveys olisi nostettu esiin HS:n vaalikoneessa.
”Nuoret puhuvat tosi paljon mielenterveysasioista, ja aihe koskettaa moni nuoria”, Henni Rantamäki perusteli artikkelissa.
Äänestäjät voivat kuitenkin selvittää ehdokkaiden mielenterveyspoliittisia kantoja kahdesta vaalikoneesta. Suoria mielenterveyskysymyksiä on esimerkiksi Allianssin tuottamassa Nuorten vaalikoneessa ja Duunitorin vaalikoneessa.
Puolueiden ohjelmissa on paljon samoja mielenterveyteen liittyviä tavoitteita
Puolueiden vaaliohjelmissa mielenterveys on saanut enemmän painoarvoa kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Mielenterveyspoliittiset tavoitteet ovat monipuolisempia, kokonaisvaltainen ymmärrys mielenterveydestä on vahvempaa ja konkreettisia ehdotuksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi on enemmän.
Useilla puolueilla on samankaltaisia tavoitteita muun muassa nuorten mielenterveyden vahvistamisesta, Terapiatakuusta, psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuudesta, matalan kynnyksen palveluista ja ongelmien ennaltaehkäisystä.
Mielenterveyskriisi vaatii ratkaisuja. Suurin osa puolueista on ainakin ohjelmatasolla vastannut huutoon.
Vaaliohjelmien mielen hyvinvointia vahvistavista tavoitteista täytyy pitää kiinni myös hallitusneuvotteluissa.
Puolueet on listattu analyysissä aakkosjärjestyksen mukaan.
Keskusta haluaa mielenterveydestä kansallisen suurhankkeen
Keskustan vaaliohjelman mukaan paremmasta mielenterveydestä pitää tehdä uusi kansallinen suurhanke.
“Suomi onnistui aikanaan vähentämään verisuoni- ja sydänsairauksia. Nyt on aika löytää ratkaisut uuteen kansansairauteemme – mielenterveyden ongelmiin”, ohjelmassa lukee.
Keskustan mukaan mielenterveyspalvelut pitää saada läheltä.
“Kuntoon on saatava niin ehkäisevät toimet, matalan kynnysten palvelut kuin mielen sairauksien hoito.”
Keskustan mukaan “mielen sairauksia voidaan ehkäistä myös kohtelemalla toisiamme hyvin ja parantamalla yhteiskuntamme ilmapiiriä. Täydellisyyden ja liiallisen tehokkuuden vaatimuksista pitää siirtyä suomalaisessa yhteiskunnassa kohti parempaa erilaisuuden ja epäonnistumistenkin hyväksymistä.”
Keskusta linjaa, että uusien hyvinvointialueiden on lisättävä matalan kynnyksen palveluja ja moniammatillista osaamista. Matalan kynnyksen paikkoja tarvitaan puolueen mielestä etenkin mielenterveys-, päihde- ja muihin kotien hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaaviin ongelmiin
“Mielenterveyden ongelmat koskettavat suomalaisten jokaista ikäryhmää. Ne vievät liian monia ennenaikaisesti sivuun työelämästä ja uhkaavat muutenkin ihmisten elämänhallintaa”, puolueen ohjelmassa sanotaan.
Kokoomus panostaa ennaltaehkäisyyn
Kokoomuksen vaaliohjelmassa todetaan, että puolue panostaa terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyyn.
“Toteutamme terapiatakuun ja parannamme mielenterveyspalveluita. Hoidamme ongelmat varhaisessa vaiheessa, jotta niiden inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi”, ohjelmassa lukee.
Lisäksi puolue lupaa resursseja nuorten mielenterveyteen ja ehkäisevään päihdetyöhön.
Kristillisdemokraatit lisäävät matalan kynnyksen palveluita
Kristillisdemokraattien vaaliohjelman mukaan yleistyneet mielenterveysongelmat edellyttävät varhaisen ja matalan kynnyksen avun lisäämistä.
“Terapiatakuu on toteutettava kaikkia ikäryhmiä koskevana. Pääsyä erilaisiin lyhytterapioihin, koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotoille ja muihin psykoterapiaa kevyempiin mielenterveyspalveluihin on helpotettava. Psykoterapiakoulutus on säädettävä maksuttomaksi”, ohjelmassa lukee.
KD:n mieleastä mielenterveyspalveluiden ja päihdehoidon yhteistyötä on tarpeen tiivistää entisestään.
Liike Nyt aikoo puuttua mielenterveysongelmiin uusin keinoin
Liike Nytin vaaliohjelman mukaan mielen järkkymiseen on apua saatava helposti ja nopeasti.
“On rakennettava monipuolisia matalan kynnyksen palveluita. Moni asia voi ratketa kun pääsee puhumaan ammattilaisen kanssa kerran tai kaksi. Jos on tarvetta jatkohoidolle, niin sitten hoitoa jatketaan. Tärkeintä on, että hoidon piiriin pääsee samantien kun tarve on, jotta asiat eivät eskaloidu”, ohjelmassa linjataan.
Puolueen mukaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava korvaamalla psykoterapiakoulutus terveydenhoito- ja sosiaalialan ammattilaisille.
Liike Nytin mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkein sijoitus tulevaisuuteen.
“Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut pitää saada kuntoon. Se hoituu osoittamalla tarvittavia resursseja ja organisoimalla prosessit paremmin. Monipuoliset matalan kynnyksen ratkaisut ovat tärkeitä. Oppilaitosten tukipalvelut tulee olla kunnossa.”
RKP keskittyy nuorten mielenterveyden vahvistamiseen
Suomen ruotsalainen kansanpuolue haluaa vaaliohjelmansa mukaan kehittää “nuorisopaketin”, joka sisältää monialaisia toimia ja ratkaisuja vaikeassa asemassa olevien nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden palauttamiseksi ennen kuin tilanne pahenee entisestään.
Puolueen mukaan “kokonaisuuteen tulee sisältyä muun muassa terapiatakuu, pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen sekä panostuksia, joilla varmistetaan, ettei yksikään nuori jää ilman työtä tai opiskelupaikkaa.”
Puolueen mukaan avun hakemisesta tulee tehdä helppoa nuorille. RKP haluaa myös ennaltaehkäistä opiskelijoiden mielenterveysongelmia parantamalla heidän taloudellista tilannettaan.
“Ketään ei saa pompotella luukulta luukulle. Siksi tarvitsemme mielenterveyspalveluihin lisää matalan kynnyksen vastaanottoja. Ensimmäinen yhteys on saatava välittömästi, esimerkiksi yksinkertaisten chat-palveluiden kautta. Mielenterveyspalveluissa on erityisen tärkeää, että palvelua tarjotaan omalla äidinkielellä”, vaaliohjelmassa sanotaan.
RKP tekisi mielenterveyden edistämisestä valtakunnallisen painopistealueen. Lisäksi puolue haluaa turvata henkilöstön riittävyyden.
“Psykoterapeuteista, erityisesti ruotsinkielisistä, on akuutti pula. Siksi psykoterapiakoulutus tulee muuttaa maksuttomaksi”, puolue linjaa.
SDP tavoittelee parempaa mielenterveyttä työelämässä
SDP vaaliohjelman mukaan puolue vähentää mielenterveysperusteista työnkuormitusta työpaikoilla.
“Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden lisääntyminen tulee katkaista. Työntekijöiden työkykyä, työelämässä pysymistä ja mielenterveyttä on tuettava. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota psykososiaaliseen kuormitukseen työturvallisuus- ja työaikasuojeluasiana.”
SDP:n mukaan työelämään paluun mahdollistamiseksi on tarjottava parempaa tukea kaikkialla Suomessa.
“On lisättävä mahdollisuuksia palata töihin osa-aikaisesti. Säädetään täsmällisemmin työnantajan velvollisuuksista koskien psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyä, tunnistamista, säännöllistä arviointia ja toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Vahvistetaan työterveyshuollon ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen roolia työhön paluun tukemisessa.”
SDP:n mukaan mielenterveysongelmia on ehkäistävä ennalta ja hoidettava ajoissa.
“Mielenterveyspalveluiden resursseja ja alan koulutusmääriä on lisättävä nopeasti. Mielenterveysstrategia 2030 toimeenpanoa on jatkettava ja erityiseksi painopisteeksi on nostettava lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Strategia on linkitettävä muihin ikäkausistrategioihin ja -ohjelmiin.”
Puolueen mukaan hoitosuunnitelman mukaisten terapioiden ja muiden hoitomuotojen saatavuus on turvattava koko maassa. Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota niin kouluterveydenhuollossa, työpaikoilla ja työterveydessä kuin muuallakin yhteiskunnassa.
“Matalan kynnyksen keskusteluapua arjessa tulee olla tarjolla nykyistä huomattavasti enemmän ja helpommin.”
SDP:n ohjelman mukaan lasten ja nuorten erikoistason mielenterveyspalveluiden saatavuuteen on satsattava ja itsemurhien ehkäisytyötä jatkettava. Puolueen mielestä nuorten tarpeeton pompottelu mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä pitää lopettaa. SDP:n mukaan järjestöjen rooli nuorillekin suunnatussa matalan kynnyksen ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää.
Lisäksi puolueen mielestä mielenterveysvaikutusten arviointia on kehitettävä osana päätösten vaikutusarviointia kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Vasemmistoliitto esittää mielenterveyspalveluiden vahvistamista kaikilla tasoilla
Vasemmistoliiton vaaliohjelman mukaan perusterveydenhuollon matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on parannettava lisäämällä resursseja ja kouluttamalla henkilökuntaa sekä vahvistamalla koordinaatiota ja johtamista ja säätämällä kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu.
”Palveluketjuja on vahvistettava, jotta myös jatkohoito turvataan esimerkiksi lyhytterapiajaksojen jälkeen. Palveluiden saatavuutta on parannettava myös erikoissairaanhoidossa, ja psykiatrisia sairaalapaikkoja on lisättävä. Myös päihderiippuvaisten oikeus mielenterveyspalveluihin on varmistettava”, ohjelmassa linjataan.
Vasemmistoliitto vahvistaisi myös mielenterveysoikeuksia.
“Kroonisesti sairaiden ihmisten perusoikeuksia on edistettävä esimerkiksi asumiseen liittyen. Kelan tukemaan kuntouttavaan psykoterapiaan pääsy pitää turvata myös työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville.”
Puolueen mukaan mielenterveysalan ammattilaisten koulutusta on lisättävä ja uudistettava henkilöstön saatavuuden parantamiseksi.
“Kuntoutuspsykoterapia on muutettava maksuttomaksi pienituloisille. Psykoterapiakoulutus muutetaan julkisesti rahoitetuksi ja opiskelijalle maksuttomaksi. Tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta sairaanhoidosta tehdään maksutonta.”
Vihreät lupaa parempia mielenterveyspalveluita
Vihreiden vaaliohjelman mukaan mielenterveys on syytä ottaa yhtä vakavasti kuin fyysinen terveys.
“Meidän tulee puuttua myös mielenterveysongelmien juurisyihin ja muuttaa yhteiskuntaamme vähemmän suorituskeskeiseksi”, ohjelmassa sanotaan.
Vihreät toteuttaisi terapiatakuun, jonka myötä jokainen saa tarvitsemansa avun nopeasti ilman kohtuutonta jonotusta. Puolue tekisi psykoterapeutiksi kouluttautumisesta maksutonta sekä lisäisi koulutuspaikkojen määrää.
“Panostetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisesti ennaltaehkäisyyn. Edistetään hoitosuhteiden jatkuvuutta ja palveluiden yhteensovitusta oma tiimi -mallin avulla. Lisätään matalan kynnyksen palveluita ja jalkautuvaa työtä.”
Perussuomalaiset ja Valta kuuluu kansalle eivät ole julkaisseet vaaliohjelmaa
Perussuomalaiset ja Valta kuuluu kansalle eivät ole tämän artikkelin kirjoitushetkellä julkaisseet vaaliohjelmaansa.
Artikkeli täydentyy, kun puolueet julkaisevat ohjelmansa.
Vaalien aikataulu:
- vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen: maanantai 31.10.2022
- äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): perjantai 10.2.2023
- ehdokashakemusten jättöpäivä: viimeistään tiistaina 21.2.2023 ennen klo 16
- ehdokasasettelun vahvistaminen: torstai 2.3.2023
- äänioikeusrekisteri lainvoimainen: tiistai 21.3.2023
- kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: tiistai 21.3.2023 klo 16
- ennakkoäänestys kotimaassa: 22. – 28.3.2023
- ennakkoäänestys ulkomailla: 22. – 25.3.2023
- vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023
- tulosten vahvistaminen: keskiviikko 5.4.2023.
Lisätietoa vaalit.fi-sivustolla
