Tavoitteet kunta- ja maakuntatasolle

1. Otetaan mielenterveysvaikutukset huomioon paikallisessa päätöksenteossa

Mielenterveysvaikutuksia on esimerkiksi päivähoito- ja kouluympäristöillä, nuorisotyöllä, kaavoituksella, virkistysmahdollisuuksilla, kuntalaisten toimeentulolla, työmahdollisuuksilla, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla, luonnonympäristöillä, melutasolla ja harrastusmahdollisuuksilla.

Digitalisaatio, sosiaalinen media, keinoäly ja virtuaalitodellisuus ovat suuria mielenterveysvaikuttajia, joiden hyvinvointia lisäävät ja  vähentävät puolet vaativat tutkimusta ja strategioita myös mielenterveyden osalta..

2. Parannetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta

Luodaan toimivammat paikalliset mielenterveyspalvelujärjestelmät ja selkeämpi hoitopolku vastuuhenkilö- ja ohjauspalveluineen. Vahvistetaan moniammatillista osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä painotetaan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä ja mielenterveysvaikutusten arviointia päätöksenteossa.

Varmistetaan toimiva palvelujärjestelmä ja selkeät hoitopolut myös ruotsinkielisiä palveluita tarvitseville kiinnittämällä erityistä huomiota ruotsinkielisten palveluiden tuotantoon, koordinointiin sekä kehittämiseen.

Lisätään avohoidon laatua ja houkuttelevuutta, inhimillistä kohtaamista ja palveluiden aitoa vastaamista potilaan tarpeisiin sekä vahvistetaan itsemääräämisoikeutta. Palveluiden laatua, valinnanvapauden toteutumista ja vaikutuksia on seurattava vuosittain käyttäjäkyselyillä ja arvioinnilla.

Hoitopoluilla etenemistä tulee helpottaa tarjoamalla nykyistä joustavampia, jatkohoidon kynnyksiä madaltavia vaihtoehtoja sekä vahvistamalla kuntoutukseen liittyvää, esimerkiksi Kelan palveluihin pääsyä koskevaa ohjausosaamista. Palvelujärjestelmän on toimittava osana mielenterveyskuntoutujan yhteisöä, ja omaiset ja läheiset tulee huomioida, ottaa mukaan prosessiin sekä dialogiseen yhteistyöhön.

Hoitotyön peruskoulutusta on kehitettävä huomioimaan mielenterveyden yhteisölähtöinen tuki ja omaisten ja läheisten rooli entistä paremmin. Mielenterveyden tuntemusta tulee vahvistaa myös ottamalla kokemusasiantuntijat mukaan koulutuksiin sekä kehittämistyöhön, ja vahvistamalla henkilöstön osaamista ja hyvinvointia.

3. Tuetaan järjestölähtöistä toimintaa voimistamalla rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja

Matalan kynnyksen keskusteluapua ja kriisiapua on vahvistettava. Jokaiseen Suomen maakuntaan on saatava toimiva itsemurhien ehkäisyjärjestelmä ja kattavaa yhdistyslähtöistä toimintaa, kuten mielenterveyden vertaistuen klubitalo.

Järjestöjen tarjoamasta tuesta ja mahdollisuudesta on viestittävä aktiivisesti myös julkisten palveluiden yhteydessä, jotta ihmiset löytävät avun. Kuntien ja maakuntien strategiassa on linjattava ihmisille tärkeiden järjestöjen matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaedellytysten turvaamisesta.

4. Tuetaan tuoreita vanhempia

Neuvolapsykologien määrää ja houkuttelevuutta on lisättävä siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä laadukkaita psykologin palveluita jokaiselle tuoreelle vanhemmalle. Palveluiden avulla on tuettava vanhempia ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan eri elämäntilanteissa ja esimerkiksi opiskelun, työn ja perheen yhdistämisessä.

5. Keskitytään kasvatukseen ja koulutukseen

Luodaan mielen hyvinvoinnin vahvistamisen käytännöt, sitä tukeva koulupsykologimitoitus ja koulutusta oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiseen ja vahvistamiseen. Mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen on otettava osaksi kaikkea lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyötä.

Kiusaamista ehkäistään mielenterveyden riskitekijänä. Varhaiskasvatusta on uudistettava tukemaan paremmin tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen kehittymistä.

6. Autetaan nuorta oikeassa hetkessä

Nuorten syrjäytymisen vastaisia ohjelmia on kehitettävä ja rahoitettava kuntien ja maakuntien tasolla. Nuorisopsykiatrian lähetteiden on johdettava ensimmäiseen erikoissairaanhoidon hoitokäyntiin kahden viikon sisällä. Hoitopolun saumaton jatkuminen ja läheisten ja omaisten tuki ja huomiointi on varmistettava.

Palveluiden on oltava saatavilla ihmisen äidinkielellä, myös psykoterapiassa. Matalan kynnyksen tuki on taattava opiskeluterveyden, työterveyden ja sosiaalitoimen palveluissa.

7. Ihmisoikeusperustaisen itsemääräämisoikeuden tulee toteutua paikallistasolla

Palveluiden tulee olla joustavia ja niihin on rakennettu jatkuvuutta ja sitoutumista. Hoidon pakkotoimenpiteitä käytetään mahdollisimman vähän ja perustellusti. Riittävä, osaava ja oikea-aikainen avohoito vähentää pakkotoimien tarvetta. Avohoitoa kehitetään vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.

8. Huomioidaan eri elämäntilanteet ja ihmisryhmät

Palveluiden tarjoamisessa ja mielenterveysvaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä erityishuomiota elämän taitekohtiin (perheen muodostaminen, vanhemmaksi tulo, päivähoidon aloitus, koulun aloitus ja päättäminen, asevelvollisuus, työelämään siirtyminen, työttömyys ja menetykset) ja riskiryhmiin (oppimisvaikeudet, lastensuojelun tarve, päihde- ja huumeongelmat, naisiin kohdistuva väkivalta) sekä ihmisiin, jotka kärsivät moninaisista ongelmista. Palveluiden saatavuus on taattava ihmisen omalla kielellä.

Erityisesti ruotsinkielisten palvelujen saatavuudesta ja selkeästä tiedottamisesta tulee huolehtia. Ruotsinkielinen mielenterveyspotilas joutuu usein kohtaamaan kielellisiä esteitä, joiden vuoksi perustuslaillinen oikeus saada hoitoa ja palveluita jää toteutumatta.

Esimerkiksi syrjintä, fyysisen terveyden haasteet, köyhyys, osattomuus, sukupuolivähemmistöön kuuluminen, psyykkinen ja muu väkivalta ja rasismi voivat altistaa mielenterveyden ongelmille. Päihdeongelmien hoitoon liittyvä osaaminen tulee turvata niin, että esimerkiksi sosiaaliterapeutin ja muita päihdekuntoutuksen palveluita voidaan kytkeä hoitoon.

Maahanmuuttajien osallisuuden ja mielenterveystaitojen vahvistaminen ja maahanmuuttajien parissa työskentelevien mielenterveysosaamisen vahvistaminen edistää hyvinvointia ja kotoutumista.

Ikäihmisten mielenterveyttä on edistettävä turvaamalla osallisuus yhteiskunnassa vaikutusmahdollisuuksien, riittävän toimeentulon, turvallisen ympäristön ja itsenäisen toiminnan mahdollisuuden kautta.

Asunnottomuutta on ehkäistävä vakiinnuttamalla asunto ensin -periaate käytännöksi ympäri Suomen. Asunnon tarjoaminen edistää kuntoutumista ja on edellytys kuntoutujan ihmisarvoiselle elämälle. 

9. Väkivaltaa on ehkäistävä määrätietoisesti sekä juridisin että toiminnallisin keinoin

Huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi sukupuolittuneisiin väkivallan ilmiöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Lapsiin kohdistuva hyväksikäyttö ja ruumiillinen kuritus on kitkettävä Suomesta eri päätöksenteon tasojen ja yhteiskunnan toimijoiden yhteistoimin. Lähisuhdeväkivallan estämistä ja turvakotien rahoitusta on nostettava.

Mitä asioita Mielenterveyspoolin tulisi mielestäsi edistää? Ota yhteyttä!