Hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023

Mielenterveyttä ja hyvinvointia edistämällä voidaan vähentää mielenterveyden ongelmien sosiaalisia, inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Mielenterveyteen vaikutetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla. 

On syytä arvioida päätösten mielenterveysvaikutuksia niin kunnallistasolla, lainsäädännössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuudelle.

Heikentynyt mielenterveys on merkittävä haaste sekä yksilölle, hänen läheisilleen että yhteiskunnalle. OECD:n mukaan heikentyneen mielenterveyden vuosikustannus on Suomelle on 11 miljardia euroa.

Mielenterveyspoolin vaikuttamistyön kärkitavoitteita:

• Mielenterveysstrategian toimeenpano ja riittävä resursointi
• Mielenterveysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa
• Kokemusasiantuntijuus mukaan rakenteisiin

Mielenterveyspooli esittää suomalaisten mielenterveyden vahvistamiseksi ohjelmaa, joka sisältää seuraavat seitsemän toimenpidettä hallituskaudelle 2019-2023:

1. Luodaan lainsäädännöllä Terapiatakuu

Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen Terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Terapiatakuussa soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Painopiste siirtyisi pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittäisi useammalle.

Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin.

Terapiatakuun arvioitu vuosikustannus on 35 miljoonaa euroa, joka palautuu moninkertaisesti.

Lue lisää Terapiatakuusta

2. Ehkäistään nuorten mielenterveyden ongelmia ja syrjäytymistä

Hyvinvointia edistetään takaamalla saumattomat hoitopolut koulusta terapiaan ja tukemalla osallisuutta ja jaksamista työelämässä. Vahvistetaan monitoimijaisia palveluita nuorisoasemista monikulttuurikeskuksiin ja kriisipäivystykseen.

Avohoitoa on kehitettävä määrätietoisesti. Läheltä saatavat matalan kynnyksen järjestöjen palvelut voivat ehkäistä ongelmien monimutkaistumista tarjoamalla välitöntä kriisiapua. Valtion tulee ohjauksessaan edellyttää, että maakunnat sitoutuvat järjestämään palvelulupauksissaan monitoimijaisia matalan kynnyksen yhden luukun palveluja, ottaen mukaan kunnan etsivän nuorisotyön ja järjestöt.

On tärkeää että  palveluita on tarjolla myös ruotsiksi. Maakuntien, kuntien ja järjestöjen tukena toimii kansallinen nuorten mielenterveyden edistämisen osaamiskeskus.

Tuetaan mitoituksen toteuttamista kunnissa 30 miljoonalla eurolla.

3. Luodaan kuntoutumiselle sopivat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet

Nostetaan osatyökykyisen mielenterveyskuntoutujan ansaintarajaa ja kuntoutusrahan tasoa. Osatyökykyisten työntekojakso on sallittava tiheämmin kuin yhdellä työntekojaksolla vuodessa. Lääkehoidon korvaustason on mahdollistettava lääkkeen käyttö toimeentulon tasosta riippumatta, ja potilaalla on oltava vapaus valita myös lääkkeetön hoito.

Mielenterveyskuntoutumiseen kuuluu perheenjäsenille ja läheisille tarjottu yhteistyö ja tuki, jossa tulee hyödyntää myös sosiaalityön keinoja. Palvelujärjestelmää on kehitettävä YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen toteuttamiseksi Suomessa.

Kustannusarvio 5 miljoonaa euroa.

4. Luodaan kestävät mallit edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön rahoittamiseksi

Väestötutkimusten mukaan suomalaisten psyykkinen rasittuneisuus lisääntyy. Sairauspäivärahat masennuksen ja ahdistuneisuuden takia ovat voimakkaassa kasvussa. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja niiden osuus on kasvamassa.

Itsemurhien määrä on vuonna 2016 kääntynyt nousuun pitkän myönteisen kehityksen jälkeen. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin yksitoista miljardia vuodessa. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö on erittäin kustannusvaikuttavaa pitkällä aikavälillä. Investoitu pääoma maksaa itsensä takaisin moninkertaisena 5-10 vuoden sisällä.

Valtion on toimittava aktiivisesti mielenterveyden edistämisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyn rahoittamisen ja järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi uusissa rakenteissa.

Kustannusarvio 15 miljoonaa euroa.

5. Aloitetaan kokeilu vauvaperheiden tukemiseksi varhaisessa vaiheessa

Tuetaan psyykkistä jaksamista, myönteisiä kasvatustaitoja ja lasten huomioimista aikuisten palveluissa. Valtion tulee ohjauksessaan edellyttää, että maakunnat vaativat palvelulupauksissaan palvelutuottajilta vanhemmuuden tuen toteuttamista vaikuttavaksi osoitetulla menetelmällä kaikissa aikuisten sote-palveluissa.

Mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen on otettava osaksi kaikkea lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyötä, ja aikuisille tulee tarjota mahdollisuus mielenterveysosaamisen parantamiseen. Lapsiin kohdistuva väkivalta on kitkettävä Suomesta eri päätöksenteon tasojen ja yhteiskunnan toimijoiden yhteistoimin.

Peruspalveluissa tulisi mahdollistaa hoito ja psykoterapeuttinen tuki vauvaperheille ja lasta odottaville vanhemmille.

Kustannusarvio on 10 miljoonaa hallituskaudella.

6. Luodaan työkalut päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi ja hyödynnetään ne lakiuudistuksissa

Mielenterveysvaikutusten arvioinnin on oltava osa päätöksentekoa. Mielenterveysvaikutusten arvioinnin työkalujen luominen mahdollistaa arviot valtion, maakuntien ja kuntien eri hallintokuntien strategioiden, suunnitelmien ja päätösten vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja itsemurhakuolleisuuteen.

Esimerkiksi turvallinen lapsuus, mielenterveystaitojen opetus, työelämäosallisuus sekä väkivallan, köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja kansalaisten mielenterveyden edistämiseksi.

Monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on mielenterveysvaikutuksia, eivätkä ne ole läsnä ainoastaan suorassa sosiaali- ja terveystoimialan päätöksenteossa. Tuodaan sekä asiantuntijakuuleminen että kokemusasiantuntijuus rakenteisiin ja osaksi lainsäädäntöprosesseja. 

Vaikutusarvioinnin työkalun kehittämisen kustannusarvio on 0,3 miljoonaa euroa.

7. Kehitetään kansallinen digitaalinen tietovaranto

Kootaan yhteen hyvät toimet mielenterveyden edistämiseksi ja tuetaan niiden käyttöönottoa. Mielen sairauksien stigmaa voidaan vähentää julkisen viestimisen kautta. Ihmisille tulee tarjota tutkimustietoon perustuvia välineitä omatoimiseen psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Kustannusarvio on 0,5 miljoonaa euroa vuosittain.

Mitä asioita Mielenterveyspoolin tulisi mielestäsi edistää? Ota yhteyttä!