Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen

11.5.2020
Ilmastoahdistuksessa on kyse vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta.

Mitä ilmastoahdistus on?

Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä. Kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta.

Laajassa tarkastelussa sekä ympäristö- että ilmastoahdistus asettuvat osaksi sitä ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa mielenterveyteen.

Ilmastoahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta että henkilö lamaantuu, mutta lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei ole sairaus, vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.

Ilmastoahdistus on usein toiminut myös merkittävänä voimavarana. Tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Laveasti määriteltynä ilmastoahdistuksessa kyse on ilmastonmuutoksen eräistä psykologisista vaikutuksista, joita voi kutsua myös ilmastonmuutoksen mielenterveydellisiksi vaikutuksiksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen

Suorat vaikutukset

Ilmastonmuutoksen pahentama luonnonilmiö vaikuttaa mielenterveyteen: esimerkiksi helleaalto tai tulvan seuraukset.

Välilliset vaikutukset:

  • Ihmiselle tärkeän ympäristön (ekosysteemin ja/tai rakennetun ympäristön) vaurioituminen aiheuttaa mielenterveydellistä kuormitusta
  • Fyysisten loukkaantumisten ja terveysongelmien riski kasvaa, jolla on  yhteyksiä mielenterveyteen

Seuraava kaavio kuvastaa erilaisten haavoittuvuuksien ja potentiaalisten vaikutusten yhteyttä:

Ilmastonmuutoksen suorist ja epäsuorat vaikutukset terveyteen

Psykologiset haasteet ilmastonmuutoksen kohtaamisessa

Kaksi keskeistä psykologista tehtävää ilmastonmuutoksen suhteen

  1. sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin eli toimintakyvyn ylläpito
  2. oman eettisen vastuun hyväksyminen ja samalla suhteellisuudentaju, eli kyky elää ambivalenssin kanssa

Tässä yhteydessä puhutaan usein resilienssistä (kimmoisuus, sinnikkyys): kyse on toimintakyvyn säilyttämisestä muutosten keskellä. Eettiset kysymykset ja ambivalenssin kohtaaminen vaikuttavat olennaisesti myös resilienssin ylläpitämiseen.

Kaksi psykologista mallia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
Kaksi psykologista mallia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta

 

Ilmastoahdistuksen oireet

Ilmastoahdistuksen oireet voidaan nähdä skaalana vakavista lieviin. Myös lievemmät oireet voivat olla pitkäaikaisia sekä toimintakykyyn ja hyvinvointiin merkittävästi vaikuttavia.

Vakavat

  • huomattavat psykosomaattiset oireet: vakavat unihäiriöt, masennustilat, kliinisesti määriteltävissä olevat ahdistuneisuustilat (”ilmastoahdistuneisuushäiriöt”)
  • vaikeus ylläpitää toimintakykyä etenkin silloin, kun kohtaa ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia, vaikutuksia ja uhkakuvia
  • pakko-oireinen käyttäytyminen;22 tähän liittyy käyttäytymistapoja, joita on joskus kutsuttu ilmastoanoreksiaksi tai ilmasto-ortoreksiaksi
  • pahimmillaan itsetuhoinen käyttäytyminen, esimerkiksi liiallinen päihteiden käyttö tai itsensä vahingoittaminen

Lievät

  • ajoittaiset unihäiriöt
  • alakuloisuus, levottomuus (lievemmät ahdistusoireet)
  • ajoittainen toimintakyvyn lasku, hetkellisempi lamaantuminen esimerkiksi moraalisten valintojen edessä
  • vaikutukset mielialaan
  • lievempi oireellinen käyttäytyminen, esimerkiksi yksittäisen toimen harhan (single action bias) väljä dissosiaatio (esimerkiksi: henkilö kokee korostunutta tarvetta suorittaa kierrätys mahdollisimman tehokkaasti ja tämän perusteella odottaa ilmastoasioiden kääntyvän parhain päin)

Ilmastoahdistukseen ehdotetaan usein ratkaisuksi toimintaa

Toimintamahdollisuudet auttavat psyykkisessä jaksamisessa. Toiminnan lisäksi tarvitaan riittävästi resursseja erilaisten tunteiden kohtaamiseen.

Tämän vuoksi ilmastoahdistuksen kanssa elämistä voidaan kuvata myös mielenterveystaitojen kautta.

Ilmastoahdistuksen kohtaamistaitojen edistäminen vaatii sellaisen kulttuurillisen muutoksen tukemista, jonka myötä tunnemyönteisyys kasvaa.

Lisätietoa ilmastoahdistuksesta

Teologian tohtori Panu Pihkalan raportti ”Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen” (kevät 2019), julkaisija MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Pihkala on erikoistunut ympäristöahdistuksen monitieteelliseen tutkimukseen Helsingin yliopistossa.

Tutustu raporttiin

Panu Pihkalan ”Ympäristöahdistus ja toivo” -blogi

Tutustu blogiin

Ensiapua ilmastoahdistukseen, Psykologien sosiaalinen vastuu ry

Tutustu ohjeisiin