Noin 700 000 suomalaisista huolehtii sairastuneesta läheisestään ansiotyön ohessa
Omaishoito ja ansiotyö tulee voida sovittaa yhteen. Perheenjäsenen psyykkinen sairaus sitoo läheisen usein jatkuvaan hoito- ja valvontavastuuseen. Raskas elämäntilanne vaikuttaa hyvinvointiin.
46 prosenttia omaishoitajista on vaarassa sairastua itse (Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami)
Omaishoidon tukea saa Suomessa noin 44 000 henkeä – vain 3 prosenttia saa sitä psykiatristen sairauksien takia
Omaishoitosopimuksen tehneitä hoitajia oli vuonna 2016 THL:n tilastojen mukaan noin 44 000 henkilöä. Omaishoitajille tekemässä valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa (Kela 2014) havaittiin, että vain noin 5 prosenttia omaishoitajista ilmoitti pääasialliseksi syyksi omaishoitoon psykiatrisen sairauden.
Vastaava tulos saatiin THL:n kuntakyselyssä. Siinä psykiatristen sairauksien vuoksi omaishoidon tukea saavien osuudeksi arvioitiin noin 3 prosenttia.
Kelan arvion mukaan mielenterveyden häiriöitä sairastavien ihmisten omaiset ovat todennäköisesti omaishoitajia paljon useammin kuin mielenterveyden häiriön perusteella kunnallista omaishoidon tukea saavien määrä osoittaa.
Jos läheisen hoito on jatkunut pitkään, hoitaja ei välttämättä edes tunnista olevansa omaishoitotilanteessa. Hänellä ei välttämättä ole voimia hakea tukea.
FinFamin mukaan perusteet tuen saamiselle tulee olla yhtäläiset. Kyse ei ole ainoastaan rahasta. Omaishoidon tuen ulkopuolella olevat omaiset eivät saa tukea, palveluita ja vapaapäiviä. Kaikki sairastunutta läheistään hoivaavat tarvitsevat tukea ja omaa aikaa.
Mielenterveyspotilaiden vähäisyys omaishoidossa on tunnistettu jo vuonna 2014
Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman (KOHO) loppuraportissa vuodelta 2014 todetaan, että ”Omaishoidon tuen saaminen voi olla vaikeaa erityisesti lapsille ja mielenterveyskuntoutujille, joilla ei ole fyysisen toimintakyvyn vajeita ja joiden hoidon ja huolenpidon tarpeita ei tämän vuoksi tunnisteta.”
Omaishoidon selvityshenkilö Elli Aaltonen esitti jo vuonna 2004, ”että tulisi käyttää mittaristoa, joka huomioisi fyysiset, kognitiiviset, sosiaaliset sekä psyykkiset ja emotionaaliset tekijät ja että omaishoidontuen myöntämisessä lääketieteellisten näkökohtien ylikorostaminen saattaa johtaa siihen, että hoidettavan sosiaaliset tarpeet ohitetaan ja esimerkiksi kehitysvammainen tai mielenterveysasiakas syrjäytyy tuen piiristä.”
Kelan tutkijoiden Päivi Tillmanin jaAnnamari Tuulio-Henrikssonin mukaan hyvä tavoite olisikin, että ”mielenterveyspotilaiden omaishoidon tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon häiriöiden erityispiirteet ja että tukea saataisiin koko maassa samoilla valtakunnallisilla kriteereillä.”
Omaishoitajien työssäkäynti
Hoivatyö vaikuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen ja eläkekertymään. FinFamin mukaan monelle ansiotyössä olevalle omaishoitajalle mahdollisuus käydä töissä on tärkeää. Työssäkäyntiä tukevat muun muassa työn joustot, lyhyempi työaika, etätyö, lomien järjestely, avoin keskusteluilmapiiri ja ymmärrys omaishoitajan tilannetta kohtaan.
Lataa infograafi ”Omaishoito ja ansiotyö”
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami tuottama infograafi A4-koossa (pdf).
Omaishoitaja, tarvitsetko apua tai tukea?
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveyskuntoutujien omaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. FinFami tekee työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Järjestöön kuuluu keskusliiton lisäksi 18 alueellista jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Jäsenyhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa mielenterveyskuntoutujien omaisille.
