Mielenterveyspooli antoi lausunnon hallituksen toimenpideohjelmasta rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä 10. kesäkuuta 2024.
Mielenterveyspooli kiinnitti huomiota siihen, että syrjinnän vaikutukset mielenterveyteen eivät näy toimenpideohjelmassa kattavasti. Syrjintä, vihapuhe ja vihateot vaikuttavat mielenterveyteen muun muassa vähemmistöstressin kautta. Myös työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jääminen syrjinnän vuoksi aiheuttaa kuormitusta.
Mielenterveyden ongelmat on syytä ottaa huomioon myös yhtenä risteävän ja moniperusteisen syrjinnän ulottuvuutena. Lainvalmistelussa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutusten arviointiin, mukaan lukien mielenterveysvaikutusten arviointi.
Toimenpideohjelmassa ei myöskään käsitellä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvän syrjinnän torjuntaa tai toimenpiteitä, joilla tuetaan syrjintää kokeneiden ihmisten mielenterveyttä.
Hallituksen leikkaukset lisäävät syrjintää ja heikentävät syrjintää kokevien henkilöiden asemaa. Ne kohdistuvat mm. järjestöihin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja torjuvat syrjintää.
Rasismi on suurelta osin myös rakenteellista. Sen torjumiseksi tarvitaan systemaattista antirasismia, joka voi muuttaa toimintatapoja ja lisätä saavutettavuutta. Antirasistisen toiminnan tulee läpäistä oppilaitokset, työelämä ja viranomaisten toiminta.
Yhdenvertaisia käytäntöjä tulee toteuttaa ja edistää kaikessa viranomaistoiminnassa. Valtioneuvoston tulee tehdä kunnianhimoista ja systemaattista yhdenvertaisuustyötä ja syrjinnän vastaista työtä kaikilla politiikan sektoreilla ja liittyen kaikkiin syrjintäperusteisiin.
Rasismin vastaisen ja yhdenvertaisuutta edistävän toiminnan ja kaiken politiikan tulee perustua Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.
Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen syrjinnän vastaisessa ja yhdenvertaisuutta edistävässä työssä on tärkeää. Myös sellaisia ihmisiä tulee kuulla, joiden osallistumisen kynnys on korkea.
