Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi etenee eduskuntaan

20.1.2021
Psykoterapian puolesta -kansalaisaloite saavutti tänään 50 000 allekirjoituksen rajan. Sen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta koulutukseen hakeutumisessa.

Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta noin neljässä kuukaudessa.

Aloitteessa esitetään, että koulutusohjelma uudistetaan Suomessa maksuttomaksi koulutukseksi kaikille ammattiin soveltuville henkilöille. Tavoitteena on tasa-arvoisempi pääsy psykoterapeutti­koulutukseen. 

“Koulutukseen pääsyn edellytyksenä tulisi ensisijaisesti olla ammatillinen kyvykkyys eikä taloudelliset resurssit. Tämä on jo itsessään niin suuri eettinen epäkohta, että se vaatii muutosta”, kansalaisaloitteen vireillepanija ja päävastuuhenkilö Tatja Jukuri sanoo.

Hän iloitsee, että aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

“Tasa-arvoisemmat koulutusmahdollisuudet monipuolistavat terapiatarjontaa ja nopeuttavat terapiaan pääsyä. Lisäksi on tärkeää, että alalle soveltuvat ihmiset voisivat toteuttaa itseään ammatissa, jonka tekijöistä on Suomessa valtava pula. Tässä muutoksessa voittavat kaikki ja se tulee maksamaan itsensä yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin”.

Psykososiaalisten hoitomuotojen ja psykoterapian tarjonta ei vastaa kysyntää

Vuonna 2010 Kelan kuntoutuspsykoterapiatukea sai 15 757 ihmistä – vuonna 2019 tuettuja oli Kelan mukaan jo 50 392.

Hoidollista psykoterapiaa tai muita mielenterveysongelmiin kohdennettuja psykososiaalisia hoitomuotoja ei ole käytännössä mahdollista saada perusterveydenhuollosta. Psykoterapian saatavuudessa on alueellista epätasa-arvoa ja myös valtakunnallisesti suuria puutteita.

Yksi syy siihen on koulutuksen hinta.

Psykoterapeuttikoulutus on monille siitä kiinnostuneille ammattilaisille kallis täydennyskoulutus: se maksaa opiskelijalle noin 20 000–60 000 euroa riippuen psykoterapiasuuntauksesta. 

Koulutuksen hinta on noussut merkittävästi vuoden 2012 uudistuksen jälkeen, jolloin järjestäminen siirtyi yksinomaan yliopistoille. Samaan aikaan koulutusmäärät ovat vähentyneet.

Erityisesti sairaanhoitajien sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuus hakeutua psykoterapiakoulutukseen on heikentynyt korkean hinnan vuoksi.

Psykoterapeutteja on Valviran rekisterissä tällä hetkellä noin 8 000. Heistä vain alle 6 000 on alle 65-vuotiaita eli joka neljäs on eläkeiässä. Työikäisistä vain osa tekee kokopäiväisesti psykoterapiatyötä.

Täydennyskoulutuksesta julkisesti rahoitetuksi erikoistumiskoulutukseksi

Yliopistot ovat lähes poikkeuksetta järjestäneet koulutusta täydennyskoulutuksena.

Mielenterveyspoolin toteutussuunnitelmassa ehdotetaan, että psykoterapeuttikoulutus muutettaisiin julkisesti rahoitetuksi erikoistumiskoulutukseksi. Yliopistot voisivat hakea sille valtion koulutuskorvauksia. Koulutuksen laatua valvoisivat yliopistot.

Psykoterapeuttikoulutus soveltuu hyvin toteuttavaksi yliopistojen erikoistumiskoulutuksena, koska koulutuksen järjestämisoikeus on yksinomaan yliopistoilla eikä kilpailevaa liiketoimintaa ole.

Maksuttomuus edistää yhdenvertaisuutta koulutukseen hakeutumisessa

Psykoterapeuttikoulutus kestää tyypillisesti 3,5 vuotta ja on laajuudeltaan 65-80 opintopistettä. Yhden psykoterapeutin yliopistokoulutuksen kustannus voidaan arvioida olevan noin 15 000 euroa. 

Tämän lisäksi kustannuksia tulee mahdollisesti koulutuksessa vaadittavan oman psykoterapian ja koulutuksellinen työnohjauksesta, jotka jäävät koulutettavan itse maksettaviksi.

Terapiatakuun toteuttamisen, palvelujärjestelmän kehittämisen ja alueellisesti tasa-arvoisen psykoterapiatarjonnan varmistamiseksi vuotuinen koulutustarve on noin 400 psykoterapeuttia vuodessa. 

Vuosittain tämä merkitsee ainakin 20 uuden koulutuksen aloittamista, kun koulutuksiin osallistuu keskimäärin 20 koulutettavaa. 

Vuositasolla psykoterapiakoulutusten yhteenlaskettu kustannus olisi noin kuusi miljoonaa euroa.

Psykoterapeuttikoulutus on kustannusvaikuttavaa

Tutkimusten mukaan jopa lyhytpsykoterapioissa (korkeintaan 20 käyntiä) noin puolet asiakkaista hyötyy merkittävästi. Noin kuusi prosenttia voi palata etuuksien piiristä työelämään.

Vuodessa psykoterapeutti tuottaa lyhytpsykoterapiaa noin 150 asiakkaalle. Panostamalla 6 miljoonaa euroa vuositasolla voidaan laskennallisesti tuottaa lyhytpsykoterapioita lähes 60 000 uudelle asiakkaalle vuodessa. Näistä työelämään siirtyisi noin 3600 henkilöä, mikä tuottaa reilun 80 miljoonan kustannussäästön.

Laskelma perustuu työkyvyttömyyskulujen (kuntoutustuki tai sairauspäiväraha) vähenemiseen lähes 50 miljoonalla (3600 henkilöä, etuus 13 500 €/v) ja ansioverotulojen kasvuun 32 miljoonalla (3600 henkilöä, ansiovero 8800 €/v). 

Lyhytpsykoterapioiden osaamista antavaan psykoterapeuttikoulutukseen sijoitettu euro maksaa siis itsensä takaisin kymmenkertaisena pelkästään yhden vuoden tarkastelussa. 

Pidemmässä tarkastelujaksossa psykoterapiakoulutkseen sijoitetun resurssin tuotto on vielä suurempi.

Ministeriö tekee esiselvityksen koulutuksen maksuttomuudesta

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on aloittanut esiselvityksen psykoterapeuttikoulutuksen uudistamistarpeista, Uutissuomalainen kertoi 13.11.2020

Johtaja Jaska Siikavirta kertoi medialle, että selvityksessä tarkastellaan myös koulutuksen rahoittamista.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisen ja kehittämisen yhteydessä on tarkoitus tarkastella myös mahdollisuuksia tukea psykoterapiakoulutuksen toteutumista Suomessa”, perhe-ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi Sari Essayhin (kd.) kirjalliseen kysymykseen psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuudesta 9.10.2020.


Lue lisää: Maksuttoman psykoterapiakoulutuksen totettamissuunitelma

Maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen toteuttamissuunnitelma