Hallitusohjelman tavoitteet mielenterveyspoliittisista toimista ovat toteutuneet hallituskauden puoliväliin mennessä vain osittain.
Kiitosta Sanna Marinin hallitus ansaitsee kuitenkin siitä, että kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 on valmistunut. Se julkistettiin helmikuussa 2020.
Mielenterveysstrategia sisältää tavoitteita mielenterveyspalveluiden paremmasta saavutettavuudesta ja ennaltaehkäisystä. Siihen on kirjattu näitä tavoitteita tukevia toimenpiteitä, kuten hallitusohjelmassa linjataan.
Strategian poikkihallinnollisuutta ei ole vielä vahvistettu valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jota vastuuministeri Krista Kiuru (sd.) esitti strategian julkistamistilaisuudessa 11.2.2020.
Hallitus on asettanut tavoitteita, mutta toteutus on jäänyt puolitiehen
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen organisoimat ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat kehittämishankkeet, kuten IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke ja Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa – hankkeet koskevat pitkälti sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä toimivia kokonaisuuksia.
Muut hallitusohjelmassa sovitut tavoitteet esimerkiksi mielenterveyshoidon saatavuuden parantamisesta ja laadun kehittämisestä, avun oikea-aikaisuudesta ja mielenterveyspalveluiden tuomisesta osaksi perusterveydenhuoltoa ovat jääneet suunnitteluasteelle.
Korkeintaan ne ovat osana laajempia uudistuksia, joita ei ole vielä saatu voimaan.
Hallitus ei ole saanut aikaan esitystä, jossa pysyvä rahoitus uudistukselle turvattaisiin esimerkiksi hoitotakuulainsäädännössä.
Päätösten viivästyminen on toki ymmärrettävää, koska koronapandemia on vaikeuttanut hallituksen työtä.
Mielenterveys- ja päihdelain uudistaminen on jäänyt vaille huomiota
Mielenterveysstrategian kirjauksia lukuun ottamatta hallitus ei ole vielä aloittanut toimenpiteitä mielenterveys- ja päihdelain uudistamiseksi.
Lainsäädännön uudistamiselle olisi tarvetta, koska myös Juha Sipilän hallitus pyrki näiden kokonaisuuksien uudistamiseen.
Työ jäi kesken myös edellisellä hallituskaudella.
Miten hallitus on onnistunut toteuttamaan tavoitteitaan?
1. Toteutuneet tavoitteet
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020–2030
Ohjelmaan on sisällytetty hallitusohjelmassa luvatut:
- Mielenterveysoikeuksien ja palveluiden turvaaminen
- Itsemurhien ehkäisy hankerahoitus
- Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
- ”Mielenterveys pääomana”
- Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelma hankerahoitus
Valtakunnallinen nuorisotyön- ja politiikan ohjelma vuosille 2020–2023 hyväksytty
- Keskitytään nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja edistetään mielenterveyttä
- Periaatepäätös on valmis
Analyysi toteutuneista tavoitteista
Hallitusohjelman tavoitteisiin on kirjattu, että “laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet- ja palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista”.
Pysyviin menolisäyksiin kansallisen ja poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian mukaiseen hoitoon pääsyn nopeuttamiseen on varattu rahoitusta 18 miljoonaa euroa.
Luvattua rahoitusta on kohdennettu vuosille 2020–2022 18,1 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi kaikki Tulevaisuuden sote-keskushankkeet edistävät eri tavoin mielenterveysstrategian toteutumista. Hankkeissa edistetään myös psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon saatavuutta perustasolla, mikä luo pohjan Terapiatakuun laajamittaiselle toteuttamiselle.
Tavoitteiden kirjaamisen lisäksi ammattilaisten osaamista on ehditty vahvistaa esimerkiksi kouluttamalla satoja uusia IPC-menetelmäosaajia. IPC eli interpersonaalinen ohjanta on tutkittu menetelmä, joka koostuu kuudesta tapaamisesta nuoren ja työntekijän välillä. Se on tarkoitettu nuorten lievään ja keskivaikeaan masennusoireiluun.
Hallitusohjelman mukaisesti valtakunnallinen nuorisotyön- ja politiikan ohjelma hyväksyttiin vuosille 2020–2030 pääteemalla “nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen”, jolla pyritään edistämään nuorten mielenterveyttä ja puuttumaan nuorten päihteiden käyttöön. Tästä ohjelmasta on tehty myös periaatepäätös.
2. Osittain toteutuneet tavoitteet
Matalan kynnyksen toimenpiteiden vahvistaminen ja ennaltaehkäisy
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
- Mielenterveysstrategian toimeenpano etenee osana tätä ohjelmaa
- Mielenterveys- ja päihdehoito osaksi perusterveydenhuoltoa
- Saatavuuden ja laadun kehittäminen
Lasten ja nuorten mielenterveysavun kynnyksen madaltaminen
- Mainittu mielenterveysstrategiassa
- Avun oikea-aikaisuus ja parempi saatavuus pyritään sitomaan osaksi lasten ja perheiden palveluja
Analyysi osittain toteutuneista tavoitteista
Matalan kynnyksen palveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantaminen ja ennaltaehkäisy korostuvat hallitusohjelman tavoitteissa:
- “Vahvistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta”, todetaan osatyökykyisten työllistymistä koskevissa toimissa.
- “Madalletaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä, parannetaan oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja”, mainitaan lapsiperheiden hyvinvointia tukevina toimina.
- “Mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen on tärkeä osa uudistusta”, linjataan sote-uudistuksen tavoitteissa.
Matalan kynnyksen palveluiden tehokkuuden ja laadun lisäämisen voidaan katsoa toteutuneen pääpiirteittäin niin, että niiden olennaisuus on huomioitu strategioissa. Mielenterveysstrategia korostaa ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen palveluiden tärkeyttä.
Hallituksen periaatepäätös “Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030” tukee mielentervesystrategian tavoitteita ja toteuttamista.
Palveluiden oikea-aikaisuus, mielenterveys- ja päihdehuollon tuominen osaksi perusterveydenhuoltoa ja nopeampi hoitoonpääsy odottavat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta sekä hoitotakuun edistämistä.
Esimerkiksi vielä toistaiseksi Terapiatakuun toteuttaminen, mielenterveysstrategian toimeenpano ja perus- ja erityistason palveluiden yhteensovittaminen odottavat näiden uudistusten sisällöllisiä kokonaisuuksia.
Lasten ja nuorten mielenterveysavun kynnyksen madaltaminen riippuu myös sote-uudistuksen toteutumisesta ja lisäksi muista toimenpiteistä, jotka vielä odottavat toimeenpanoa.
Esimerkiksi opetusministeri Li Andersson (vas.) on luvannut, että koulukuraattoreille ja -psykologeille tulee sitova mitoitus tällä hallituskaudella.
Hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita, kuten mielenterveysavun oikea-aikaisuutta, parempaa saatavuutta, laadun kehittämistä ja ammattilaisten osaamisen varmistamista tukeva maksuton psykoterapeuttikoulutus on valmisteilla olevan SOTEKO-hankkeen selvityksen alla.
Tähän hankkeeseen sisältyy psykoterapian erikoistumiskoulutusten rahoituksen selvittäminen.
3. Ei vielä toteutuneet tavoitteet
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen
Mielenterveysstrategiasta:
- Itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistetaan sellaiseksi, että se vahvistaa itsemääräämisoikeuden toteutumista
- Huomion kiinnittäminen voimavarojen optimaaliseen käyttöön, riittävyyteen, kohdentamiseen ja yhteensovittamiseen
- Uskomus- ja vaihtoehtohoitoja koskeva lainsäädäntö
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen edistäminen
- ajantasaistetaan laatukriteerit
- perustetaan laaturekisteri
Analyysi ei vielä toteutuneista tavoitteista
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamista ei ole vielä aloitettu, vaikka hallitusohjelma linjasi niin tapahtuvan “samalla”, kun laaditaan mielenterveysstrategia.
Lainsäädännön uudistamista koskevaa näkyvää keskustelua tai työskentelyä ei ole tehty muuten kuin muutamassa mielenterveysstrategian kirjauksessa.
Mielenterveysstrategia edellyttää, että lainsäädännön uudistamisessa korostetaan itsemääräämisoikeuden toteutumista ja huomio kiinnitetään voimavarojen optimaaliseen käyttöön, riittävyyteen, kohdentamiseen ja yhteensovittamiseen.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen edistämisestä ei ole käyty hallituskauden aikana julkista keskustelua eikä siitä löydy tietoa julkisista lähteistä.
Kirjoittajat: Emmi Lundán, Turkka Sinisalo ja Kalle Erkkilä
