Ajankohtaista
Poikkeusoloissa psyykkisistä ongelmista kärsivien avuntarve on lisääntynyt
Kriisitilanne voi pahentaa masennus- tai ahdistusoireisten psyykkistä ahdinkoa.
Mielenterveyden vahvistaminen tukee sillan rakentamista kriisin yli
Mielenterveyspooli vaatii Terapiatakuun toteuttamista ja panostuksia ehkäisevään mielenterveystyöhön lapsiperheissä, kouluissa sekä työelämässä.
Ohjeita koronaviruksen aiheuttaman pelon ja huolen lievittämiseen
Mielenterveyspoolin kehysriihitavoitteet vuodelle 2020
Kehysriihessä vuonna 2020 on tehtävä päätöksiä, jotka vahvistavat mielen hyvinvointia, työllisyyttä ja lisäävät ihmisten osallisuutta. Valmistelimme Marinin hallitukselle viiden vaikuttavan toimenpiteen listan näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.
Mielenterveysstrategiasta on tehtävä valtioneuvoston periaatepäätös – Järjestöt on otettava mukaan päätöksen valmisteluun
Valtioneuvoston on valmisteltava periaatepäätös siten, että se kunnioittaa tähän saakka tehtyä asiantuntijavalmistelua ja järjestöjen näkemyksiä. Järjestöjen osaamista hyödyntämällä saadaan myös paremmin kuuluviin niiden ääni, joita strategian linjaukset eniten koskettavat.
Turkka Sinisalo valittiin Mielenterveyspoolin hankepäälliköksi
Mielenterveyspooli 2.0 -hankkeen ohjausryhmä on valinnut Turkka Sinisalon hankkeen uudeksi päälliköksi.
Video: Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta Skotlannissa
Neuvottelukunta: Koulut rakentavat tulevaa mielenterveyttä
Eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää oppilashuoltohenkilökunnan määrän kasvattamista ja Terapiatakuun toteuttamista kouluissa, koulujen henkilöstön ja oppilaiden mielenterveysosaamisen vahvistamista sekä lapsia ja nuoria koskevien päätösten hyvinvointivaikutusten arviointia.
Avoin tehtävä: Mielenterveyspoolin projektipäällikkö (määräaikainen, haku päättyy 26.1.2020)
När närstående upplever problem med psykisk ohälsa: fem sätt att stöda anhöriga
Många tar dagligen hand om den anhörigas psykiska ork; de ser till att vardagen löper, sköter ekonomi, hushåll, måltider, vård, mediciner och sociala relationer. Belastningen är stor. Man uppskattar att 46 procent av anhöriga till personer med psykisk ohälsa själva riskerar att insjukna psykiskt.
