Työnantaja, sijoita mielenterveyden pääomaan!
Säästä rahaa ja auta ihmisiä voimaan paremmin työelämässä!
Mielenterveyden pääoma viittaa mielenterveyden keskeiseen merkitykseen yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Hyvä mielenterveys parantaa mahdollisuuksia onnistua työelämässä.
Työpaikoilla hyvä mielenterveys näkyy yleisenä hyvinvointina ja psyykkisen kuormittuneisuuden vähentymisenä.
Hyvinvoivat työntekijät ovat luovempia, sitoutuneempia ja parempia ratkaisemaan ongelmia. Hyvinvoiva työyhteisö sopeutuu, joustaa ja palautuu paremmin muutoksista ja vastoinkäymisistä.
Työntekijöiden mielenterveyden vahvistaminen ja epäkohtiin puuttuminen lisäävät työyhteisön tuottavuutta ja vähentävät poissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Se edistää liiketoimintaa lisäämällä tuottavuutta ja suorituskykyä.
Siksi työyhteisön mielenterveyden vahvistaminen on paras investointi, jonka voit tehdä tänä vuonna!
Käytännön esimerkkejä on paljon – otetaan ne laajasti käyttöön!
Suomessa on jo luotu onnistuneita malleja, jotka ovat vähentäneet heikentyneen mielenterveyden kustannuksia merkittävästi.
SOK:n sijoitus mielenterveyteen tuli takaisin kymmenkertaisena
S-ryhmään kuuluvalla SOK:lla huomattiin vuonna 2018 mielenterveysperustaisten poissaolojen kasvaneen. SOK:n pääkonttorilla otettiin sen takia käyttöön muun muassa seuraavia keinoja:
- Koulutusta mielenterveydestä ja jaksamisesta johtoryhmille
- Ennaltaehkäisevät sähköiset palvelut
- Työterveyspsykologin yksilövastaanotot
- Lyhytpsykoterapian tarjoaminen työntekijöille
Tulokset olivat erinomaisia. Mielenterveyden häiriöstä johtuvat sairaspoissaolopäivät vähenivät yli kolmanneksella edellisvuoteen verrattun. 16 000 euron kustannuksilla saavutettiin kuudessa kuukaudessa noin 175 000 euron säästöt.
Mielenterveyteen sijoitetun rahan tuottama taloudellinen hyöty oli siis jopa kymmenkertainen!
”On todella tärkeää, että työntekijä ei jää pitkälle sairaslomalle, vaan mieluummin työtä kevennetään ja muutetaan tarvittavaksi ajaksi.”
Kempeleen kunta vähensi sairauspoissaoloja neljänneksellä
Kempeleen kunnan tavoite oli saada mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrät hallintaan ja vähenemään. Lisäksi haluttiin saada aikaiseksi malli, jonka avulla madalletaan kynnystä ottaa mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot puheeksi.
Kempele kehitti yhteisen toimintamallin työterveyshuollon, pääluottamushenkilöiden, työsuojeluvaltuutettujen ja esihenkilöiden kanssa.
Mallilla viestitään työntekijälle, että
- mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisiä työelämässä
- työntekijä ei ole yksin asioiden kanssa
Tuloksena mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuosien 2018 ja 2019 välillä noin 25 prosenttia.
Työntekijän tehtävää räätälöidään yleensä omaan työyhteisöön sopivaksi. Työntekijä voi tehdä alussa töitä lyhyemmällä työajalla ilman, että palkkaa alennetaan. Työaikaa nostetaan hiljalleen. Tämän mallin mukaisesti työhön palaamisen sairauslomilta sekä sairauslomien välttämiset ovat onnistuneet hyvin. Minna Vinkki, Kempeleen kunnan henkilöstöpäällikkö
Mielenterveydestä huolehtiminen ja sen tukeminen kaikilla tasoilla on sijoitus, joka tuottaa sekä henkistä että aineellista hyvinvointia. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020-2030