EU:n elpymispaketin osana Marinin hallitus on valmistellut Suomen kestävän kasvun alustavan ohjelman.
Sen tarkoituksena on vauhdittaa investointeja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin, nopeuttaa kestävää talouskasvua ja luoda pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Ohjelmalla pyritään uudistamaan työllisyyden, jatkuvan oppimisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vaikuttavammiksi ja laadukkaammiksi.
Mielenterveyttä tukevia kokonaisuuksia ohjelmassa on kiitettävästi.
Hallitus on tunnistanut mielenterveyden merkityksen koronakriisin aikaisen hoitovelan purkamisessa sekä jälleenrakennus- ja työllisyystoimena, jolla pitkällä aikavälillä vahvistetaan julkistalouden kestävyyttä.
Mielenterveyttä vahvistavat ohjelmakohdat sisältyvät erityisesti työllisyyden ja osaamisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen pilareihin.
Mielenterveyteen investointi on tulevaisuuden työllisyyden edellytys
Nykyinen korkeaan työllisyysasteeseen nojaava hyvinvointimallimme ei pitkällä aikavälillä enää kestä heikentyneen mielenterveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää nykyisellä tahdilla yksilöitä työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkille sairauspäivärahakausille.
OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöt ovat tänä päivänä merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja.
Mielenterveysongelmat siis lisäävät julkistalouden kustannuksia kasvavasti ja vähentävät työikäistä työvoimaa.
Vuosittain menetetään 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyssyistä. Julkistalouden kustannusten lisäksi mielenterveysongelmien aiheuttamat inhimilliset kustannukset ovat mittaamattomat.
Voimavaroja nuorten palveluihin ja tukemiseen
Ohjelmassa vahvistetaan 13 miljoonalla eurolla Ohjaamoiden monialaisuutta. Siihen kuuluu luontevana osana mielenterveysosaamisen laajentaminen.
Ohjelman mukaan siinä levitetään työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön aiemmin kehitettyjä ja vaikuttavaksi arvioituja tai tutkimukseen pohjautuvia mielenterveyttä tukevia keinoja ja menetelmiä.
Mielenterveyskuntoutujien työllistämisen edistämiseksi kehitettyä IPS Sijoita ja valmenna! -toimintamallia laajennetaan kuuden uuden sairaanhoitopiiriin palveluihin. IPS-mallin laajentaminen merkitsisi, että palvelujen piiriin tulisi lisää arviolta noin 450 ihmistä.
Tämä olisi tärkeä askel: työelämäosallisuutta vahvistava ja tutkimusnäyttöön perustuva malli olisi saatava käyttöön koko maassa pysyvästi.
Mielenterveyden haasteisiin on saatava apua nopeammin
Kansallisesti ohjattuihin alueellisiin hankkeisiin on varattu 230 miljoonaa euroa. Niillä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä edistetään hoitoon pääsyä perustasolla.
Osana hoitoon pääsyn edistämistä on tarkoitus lisätä psykososiaalisten menetelmien saatavuutta. Tätä tavoitetta tukee myös hallituksen vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa esitetty 17,5 miljoonan euron määrärahalisäys.
Se on tarkoitus kohdentaa erityisesti nuorten mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja perustason hoitoon pääsyyn, sekä lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin.
Osana ohjelmaa on tarkoitus kohdentaa rahoitusta valtakunnallisten toimijoiden ja alueiden yhteisiin kehittämishankkeisiin yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Näillä kehittämishankkeilla pyritään edistämään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla monialaisia kynnyksettömiä palveluja, ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Nopeampi hoitoon pääsy on tärkeä tavoite mielenterveyden palveluissa. Palvelujen saatavuudessa, oikea-aikaisuudessa ja integraatiossa on tällä hetkellä suuria ongelmia. Nämä puutteet lisäävät kustannuksia.
Mielenterveyden palvelukokonaisuudessa merkittävimmät puutteet ovat perusterveydenhuollossa etenkin niiden nuorten, työikäisten ja ikääntyvien osalta, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää työ- tai opiskeluterveydenhuollon tarjoamia palveluita.
Tämä puute korostaa juuri nyt perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamisen tarvetta.
Määräaikaisten investointien rinnalle on tehtävä pysyvät resurssilisäykset
Marinin hallitus on siis nyt suunnittelemassa elpymispaketissaan vahvaa investointiohjelmaa mielenterveyden osalta. Tämä on poliittinen linjanveto, jota Mielenterveyspooli tukee.
Asetetut tavoitteet tärkeälle kehittämistyölle ovat oikeat.
Valtionavustuksilla toteuttavat alueelliset hankkeet sekä muu hanketoiminta on perinteinen tapa tehdä kehitystyötä. Tämän ohjelman kautta rahoitetaan toimintaa pääasiallisesti noin vuosiin 2024–2025 asti.
Vaikuttavien ja näyttöön perustuvien mielenterveyspalveluiden tulisi kuitenkin olla ennen kaikkea tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten arkea.
Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen on johdettava pysyviin uusiin toimintatapoihin ja niiden resursointi saatettava kestävälle pohjalle ympäri maan. Oikeus riittävään mielenterveyden tukeen on taattava ihmisen asemasta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.
Terapiatakuu on irrotettava hoitotakuusta
Mielenterveyspooli katsoo, että nyt on juuri oikea hetki lähettää rohkaiseva viesti ympäri Suomen siitä, että mielenterveyteen panostetaan pysyvillä kehysbudjettiin tehtävillä lisämäärärahoilla, joilla varmistetaan vaikuttavan mielenterveysavun saanti perusterveydenhuollossa vielä tällä hallituskaudella.
Tämän vuoksi Terapiatakuu on nyt irrotettava laajemmasta hoitotakuusta ja toteutettava pikaisesti.
Nykytilanteen jatkuessa näyttöön perustuvaa psykososiaalista hoitoa tai psykoterapiaa voi joutua pahimmillaan odottamaan useita kuukausia. Hoitoa odottaessa ongelmat monimutkaistuvat ja muodostavat jatkossakin uhan työkyvylle sekä perheiden hyvinvoinnille.
Tämä perustason palveluiden puute ruuhkauttaa erikoissairaanhoidon palveluita.
Kirjoittaja Turkka Sinisalo on Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
