Koronakriisillä on moniulotteiset vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin
Koronaepidemian aiheuttamalla taloudellisella ja yhteiskunnallisella kriisillä on moniulotteisia sekä pitkään jatkuvia vaikutuksia väestön mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Asetetut rajoitustoimet velvoittavat ihmisiä vetäytymään koteihin ja välttämään lähikontakteja. Nämä toimet ovat välttämättömiä, mutta ne vaikuttavat ihmisten kokemaan psykososiaaliseen kuormaan.
Erityisesti kriisi pahentaa monien mielenterveyden häiriöitä sairastavien tilannetta. Useat jäävät nyt vaille tarvitsemiaan tavallisia turvaverkkoja.
Apua jaksamiseen ja mielenterveyden ongelmiin saa koronaepidemiasta huolimatta, eikä hoitoon hakeutumista kannata lykätä. Järjestöjen ja muiden toimijoiden palveluiden piiriin kannattaa hakeutua rohkeasti, eikä huolien kanssa tarvitse jäädä yksin.
Mielenterveysstrategian toimeenpanoon tarvitaan riittävästi resursseja
Kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020—2030 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriössä 11.2.2020. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta katsoo, että nykyisessä tilanteessa ja hallituskaudella on entistä tärkeämpää panostaa mielenterveysstrategian toimeenpanoon riittävästi resursseja.
Mielenterveysstrategian toimeenpanossa tulee nyt ottaa huomioon, kuinka kriisi koettelee eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia, kuten yksinasuvia iäkkäitä, hauraita perheitä sekä työttömäksi tai lomautetuksi joutuneita. Erityisesti lapset ja nuoret, joiden vanhempi sairastaa psyykkisesti, ovat nyt riskissä myös itse sairastua ja syrjäytyä.
Koronakriisistä ulospääsyä etsivän valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän työssä tulee nostaa voimakkaasti esille mielenterveyden vahvistaminen. Näin yhteiskunta voi tukea ihmisten mahdollisuuksia selviytyä epidemian aiheuttamista haasteista, ja kasvaneeseen tuen tarpeeseen voidaan tehokkaasti vastata myös osana kriisin jälkihoitoa.
Psykososiaalinen tuki on turvattava
Ennaltaehkäisevä työ on tärkeässä asemassa siinä, miten ihmiset ja yhteiskunta ovat valmiita kohtaamaan kriisejä ja yllättäviä tilanteita henkisesti. Ihmisten mielenterveystaitojen vahvistaminen on erittäin tärkeää yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseksi.
Ikääntyneiden turvallinen asiointi ja perustarpeet on olennaista turvata. Erityisesti yksinasuville ikääntyneille on tarjottava mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tarvittaessa keskusteluapuun etäyhteyksin ja puhelimitse.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa tulisi olla nykyistä laajemmin tarjolla psykososiaalista tukea, esimerkiksi ryhmämuotoisen toiminnan avulla. Monen yrittäjän huoli koronan vaikutuksista on merkittävä kuormittavuustekijä jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Yrittäjät tarvitsevat taloudellisen tuen lisäksi henkistä tukea ja tehokasta ohjausta tukipalveluiden piiriin.
Työpaikoilla on tärkeää kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja johtamiseen. Etätyön sujuminen voi vaatia uudenlaisia työjärjestelyjä. Yhteydenpito etätöissä ja lomautettuna tukee työyhteisön yhteisöllisyyttä ja helpottaa työpaikalle paluuta poikkeusolojen jälkeen.
Kuntien tulee tarjota lasten ja nuorten tarvitsema psykososiaalinen tuki myös etäyhteyksien välityksellä opiskeleville. Perheiden sekä lasten ja nuorten tilanteeseen voidaan saada apua vahvistamalla perhekeskusten, lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten henkilöstön mielenterveysosaamista. Myös opintojen ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat tukea.
Hoitosuhteiden jatkuvuus ja mielenterveyskuntoutujien palvelut pitää pyrkiä turvaamaan myös epidemian aikana.
Kriisin aikana on tärkeää turvata etäyhteyksin toteutuvan matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen saatavuus. Pikaisesti akuutin kriisin jälkeen tulee helpottaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä jo perusterveydenhuollossa.
Hoidon varhainen aloittaminen vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia sekä helpottaa ihmisten vaikeaa tilannetta. Kriisin jäljet voivat heijastua yhteiskunnassa vielä pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Tarja Filatov
09 432 3112
tarja.filatov(at)eduskunta.fi
Pääsihteeri Turkka Sinisalo
+358 40 828 6553
etunimi.sukunimi@mieli.fi
