Mielenterveysstrategiasta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös

23.1.2023
Mielenterveyspoolin järjestämän työpajan tuotoksia hyödynnetään periaatepäätösen valmistelussa.

Mielenterveyspooli järjesti 1.11.2022 työpajan joka koski valtioneuvoston periaatepäätöstä mielenterveysstrategiasta.

Työpajan tavoitteena oli etsiä keinoja mielenterveysstrategian poikkihallinnolliseen toimeenpanoon.

Työpajassa pohdittiin, mitä ministeriöt ja järjestöt voivat yhdessä ja erikseen tehdä seuraavan hallituskauden aikana mielenterveyden vahvistamiseksi. 

Mielenterveyspooli osallistuu periaatepäätöksen valmisteluun osana ministeriöiden välistä työryhmää. Periaatepäätöksen luonnos on tarkoitus valmistella maaliskuuhun mennessä, mutta se tulee voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella.

Mielenterveyspoolin järjestämän työpajan havaintoja

1. Mielenterveys pääomana

Tarvitaan kehys henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Osana mielenterveysstrategian ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa toteutetaan toimenpideohjelma väestötason resilienssin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi yhteiskunnan ja ympäristön muutoksissa. Toimenpideohjelman tavoitteena on keskinäisen luottamuksen vahvistaminen. Ohjelmaan kuuluu kotoutumista tukevien toimien vahvistaminen ja eri kielisten Suomessa asuvien tavoittaminen. Erityisesti huomioidaan lasten ja nuorten psyykkisen kriisikestävyyden vahvistamista. Vahvistetaan lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten osaamista kriisien puheeksi ottamisessa. (Vastuuministeriö: sisäministeriö)

Turvataan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset. Kansalaisyhteiskunta vahvistaa sosiaalista luottamusta ja pääomaa, yhteisöllisyyttä, vakautta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa osallisuutta ja kanalaisten aktiivia toimijuutta. Hyödynnetään järjestöjen potentiaalia suunnitelmallisesti mielenterveyspääoman vahvistamiseksi. Vahvistetaan järjestöjen kumppanuutta kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Varmistetaan lainsäädännön ja rahoituksen tuki mielenterveyttä vahvistavalle kansalais-, vapaaehtois- ja järjestötoiminnalle. (Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö)

Luodaan valtakunnalliset rakenteet mielenterveysosaamisen ylläpitoon ja levittämiseen. Mielenterveyspääoman rakentaminen edellyttää laajapohjaista systeemistä yhteistyötä ja toimijuutta yhteiskunnan eri tasoilla ja sektoreilla. Myönteisen vanhemmuuden tukeminen, omien mielenterveystaitojen vahvistaminen ja yksinäisyyden ehkäisy vaativat valtakunnallisia sateenvarjohankkeita, joilla voidaan varmistaa valtakunnallinen vaikuttavuus ja juurtuminen. (Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö)

2. Lasten ja nuorten mielenterveys

Luodaan kasvu- ja opiskelurauhaa tukeva koulutusjärjestelmä. Otetaan käyttöön kasvu- ja opiskelurauhaa tukeva opiskelusuojelun malli (vrt. työsuojelu), joka vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyttä, edistää opiskelukykyä ja ehkäisee uupumusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muokataan tukemaan oppijoiden mielenterveyttä tarjoamalla selkeitä rakenteita vähentäen itseohjautuvuuden vaatimuksia. (Vastuuministeriö: opetus- ja kulttuuriministeriö)

Korkeakoulujen rahoitusmalliin lisätään opiskeluhyvinvointia mittaava indikaattori. Korkeakoulujen opiskelijavalintaa kehitetään vähemmän kuormittavaksi ja helpotetaan alanvaihtoa korkeakouluun pääsemisen jälkeen. Luovutaan ensikertalaiskiintiöistä. Varmistetaan, että korkeakoulutukseen pääsee jatkossakin erilaisia maksuttomia reittejä pitkin. (Vastuuministeriö: opetus- ja kulttuuriministeriö)

Luodaan koko koulutuspolun kattava valtakunnallinen erityisopetuksen ja oppimisen tuen kehittämisohjelma. (Vastuuministeriö: opetus- ja kulttuuriministeriö)

Tuodaan riittävästi ammattitaitoisia aikuisia kasvuympäristöihin. Varmistetaan, että kasvatus- ja koulutusympäristöissä on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, joilla on aikaa ja osaamista kohdata nuoria. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta pidetään huolta ja sen kautta vaikutetaan myönteisesti myös oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. (Vastuuministeriö: opetus- ja kulttuuriministeriö)

Nostetaan koulutuksen perusrahoitusta kaikilla koulutusasteilla leikkauksia edeltäneelle tasolle indeksikorjattuna ja sitoudutaan pitämään tasosta kiinni yli hallituskausien. (Vastuuministeriö: valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö)

Varmistetaan, että kaikilla nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla ja muilla aikuisilla on riittävä mielenterveysosaaminen. Vahvistetaan hyvinvointi-, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opettamista sekä nuorille että heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille. (Vastuuministeriö: opetus- ja kulttuuriministeriö)

Taataan lapsille ja nuorille toimiva ja mielekäs arki. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman keskeinen tavoite tulee olla nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen. (Vastuuministeriö: opetus- ja kulttuuriministeriö)

Vanhemmuuden tuki tulee olla kaikkien perheiden saatavilla, myös nuoruusikäisten vanhemmille (Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö).

Jokaiselle nuorelle taataan vähintään yksi mieluisa harrastus. Harrastusten ohjaajien mielenterveysosaamista lisätään koulutuksilla esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin yhteydessä. Harrastamisen Suomen malli laajennetaan koskemaan toista astetta ja korkeakouluja. (Vastuuministeriö: opetus- ja kulttuuriministeriö)

Sosiaaliturvan on mahdollistettava ihmisarvoinen elämä, joustettava erilaisten elämäntilanteiden mukaan sekä oltava kokonaisuutena yksinkertainen ja selkeä. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on oltava köyhyyden vähentäminen. (Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö)

3. Mielenterveysoikeudet

Huomioidaan erilaiset työkyvyt työelämässä. Luodaan osatyökykyisille lisää mahdollisuuksia heidän voimavarojensa mukaisesti. Jatketaan tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallia, jossa edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. (Vastuuministeriö: työ- ja elinkeinoministeriö)

Turvataan kaikille oikeus mahdollisimman hyvään mielenterveyteen ja mielenterveyden hoitoon. Turvataan ja kehitetään kansalaislähtöisiä mielenterveys- ja päihdetyön auttamis- ja tukimuotoja. Varmistetaan matalan kynnyksen mieletnterveystuen ja -avun saatavuus. Tuodaan psykososiaalisia hoitoja ja lyhytpsykoterapioita perusterveydenhuoltoon Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti ja vakiinnutetaan valtakunnallinen Terapiat etulinjaan -koordinaatio. Panostetaan jälkikuntoutukseen ja kehitetään ohjausta vertaistuen pariin. (Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö)

Ennakkoarvioidaan päätösten mielenterveysvaikutuksia osana muiden ihmisvaikutusten arviointia. Käynnistetään toimet mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin työkalun levittämiseksi ja tuetaan sen käyttöönottoa. Osana sosiaaliturvan uudistamista suoritetaan laaja mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi. (Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia)