Mielenterveyspooli antoi lausunnon selvityshenkilö Pyykön Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista -raportista.
Poolin mukaan niin avustusten kohdentamisessa kuin avustusjärjestelmän kehittämisessä on erittäin tärkeää huomioida sekä kansalaisjärjestöjen että avustusasioiden neuvottelukunnan näkemykset.
Järjestöillä on keskeinen rooli elävän kansalaisyhteiskunnan toimijoina
Mielenterveyspooli painottaa sitä, että avustusjärjestelmän tulee tukea järjestöjen autonomiaa. Niin järjestelmän kehittämisessä kuin avustusten ja leikkausten kohdentamisessa on oltava lähtökohtana järjestöjen rooli elävän kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Tärkeä osa tätä on perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen.
Järjestöjen tulee voida toimia jatkossakin laajasti yhteiskunnallisen keskustelijan, vaikuttajan ja kehittäjän rooleissa. Järjestöjen tehtävän ei tule supistua palveluntarjoamiseen, eikä valtion ja järjestöjen suhdetta tule typistää tilaaja-tuottaja-malliksi.
Leikkausten vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan on arvioitava
Avustusleikkausten tasoa tulee harkita uudestaan. Järjestötoiminnan luominen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä, ja leikkaukset vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Ne muuttavat dramaattisesti tuen ja palveluiden tarjontaa. Samoin ne heikentävät ongelmien ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mukaan lukien mielenterveys.
Leikkausten vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan tulee arvioida ja niiden järjestöjen toimintaa heikentävät vaikutukset on minimoitava. Avustusten ja leikkausten kohdentamisessa tulee ottaa huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja kerrannaisvaikutukset.
Vuodelle 2026 suunniteltujen leikkausten kohdentaminen tulee valmistella pikimmiten, jotta järjestöt saavat valmistautumisaikaa. Avustusasioiden neuvottelukuntaa ja kansalaisjärjestöjä tulee kuulla. Järjestöjen omat näkemykset mahdollisten leikkausten kohdentamisesta tulee ottaa huomioon.
Yleisavustuspainotus vahvistaisi järjestöjen autonomiaa ja keventäisi hallinnollista taakkaa
Lahjoitusten verovähennysoikeus tulee ulottaa sote-järjestöihin. Avustuksissa tulee painottaa yleisavustuksia, mikä vahvistaisi järjestöjen autonomiaa ja keventäisi hallinnollista taakkaa.
Leikkausten kohdentamisella tai tulevilla avustuskriteereillä ei tule vaikeuttaa järjestöjen yhteistyötä. Avustusjärjestelmän tulee mahdollistaa järjestöjen kasvu, synergiaetujen hakeminen ja esimerkiksi Mielenterveyspoolin edustama verkostomainen yhteistyö.
Raportissa esitetyistä kehittämisvaihtoehdoista Mielenterveyspooli kannattaa malli B:n jatkokehittämistä ja konkretisoimista. Avustusasioiden neuvottelukunnan lausunnossa tätä kutsutaan malli C:ksi.
Mielenterveyspooli ei kannata mallia A. Leikkaukset kohdistavat jo nyt järjestöihin suuret sopeuttamispaineet. Samanaikainen suuri systeemiuudistus sitoisi huomattavasti sekä järjestöjen että virkahenkilöstön resursseja. Mallin mukainen vahva temaattinen painotus avustuksissa johtaisi lyhytjänteisyyteen ja katkoksiin järjestöjen toiminnassa.
Painopistemallin ongelmista huolimatta myönteistä siinä on mielenterveyden tunnistaminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen työssä keskeiseksi teemaksi.
Mielenterveyspoolin koko lausunto Pyykön raportista
Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa
SOSTEn lausunto Pyykön raportista
