Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille.
Aluevaalit on jo julistettu mielenterveysvaaleiksi. Väitteelle on katetta ainakin puolueiden vaaliohjelmien perusteella.
Lähes kaikkien puolueiden ohjelmat ovat mielenterveyden näkökulmasta monipuolisemmat ja laajemmat kuin kevään kuntavaaleissa.
Tähän toki vaikuttaa se, että tulevat aluevaltuustot päättävät vain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Mielenterveyspolitiikalle on siten enemmän tilaa ohjelmissa.
Puolueet ovat tunnistaneet ohjelmissaan yhteiskunnallisia haasteita: koronakriisin mielenterveyttä heikentävät vaikutukset, mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ja hoitoonpääsyn vaikeudet.
Tulevat hyvinvointialueet ovat tärkeässä asemassa näiden ongelmien ratkaisemisessa.
Puolueiden ohjelmien mukaan siihen on myös poliittista tahtoa.
Terapiatakuuta kannattaa viisi eduskuntapuoluetta
Kokoomus, kristillisdemokraatit, Liike Nyt, vasemmistoliitto ja vihreät ovat kirjanneet Terapiatakuun toteuttamisen ohjelmiinsa.
SDP:n hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia. Puolueen ohjelman mukaan myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon pääsee viikossa.
RKP haluaa ohjelmansa perusteella ottaa käyttöön seitsemän päivän hoitotakuun ja ulottaa myös mielenterveyspalvelut sen piiriin.
Perussuomalaiset esittää ohjelmassaan perusterveydenhuollon piiriin pääsemisen nopeuttamista.
Keskusta ei sen sijaan ota ohjelmassaan kantaa perustason mielenterveyspalveluihin.
Lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita
KD linjaa ohjelmassaan, että “tarvitsemme helposti saavutettavia kynnyksettömiä päihde- ja mielenterveyspalveluita, joissa palveluita saa ilman ajanvarausta”.
SDP:n mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden ei tule olla vain matalan kynnyksen takana, vaan niiden on oltava kynnyksettömiä.
“Palveluita tulee olla tarjolla niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin työterveydenhuollossa”, ohjelmassa lukee.
Vasemmiston mukaan mielenterveyspalveluissa tarvitaan nykyistä enemmän nopeasti tarjottavia matalan kynnyksen palveluita, joihin pääsee myös ilman lähetettä.
“Kynnyksetön hoitoon pääsy on potilaalle yksinkertaista ja helpottaa hoitoon hakeutumista jo ennen kuin tilanne muuttuu vakavaksi”, ohjelmassa esitetään.
Vihreät haluaa taata lähellä olevat, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut kaiken ikäisille.
Lisäksi puolue perustaisi kerran viikossa toimivan mielenterveyspisteen jokaiseen kuntaan.
Puolueet haluavat turvata järjestöjen työn
Perussuomalaisten mukaan monet suomalaiset yhdistykset tekevät arvokasta ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen työtä esimerkiksi mielenterveyspuolella.
“Yhdistysten rahoituksen jatkuvuus on nivottava järkevällä tavalla soteuudistuksen yhteyteen”, puolue linjaa.
RKP:n mukaan yksityistä ja kolmatta sektoria tarvitaan täydentämään julkisia hoitopalveluja, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto toimii parhaalla mahdollisella tavalla.
“Siksi on tärkeää, että kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa”, ohjelmassa lukee.
SDP linjaa ohjelmassaan, että “mielenterveyskuntoutujien palveluissa tähtäimen tulee olla mahdollisuudessa palata työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään”. Puolueen mukaan kolmas sektori on tärkeä yhteistyökumppani heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa.
“Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että tämä yhteistyö toimii myös jatkossa”, SDP kertoo.
Oppilaitoksiin vaaditaan lisää resursseja ja uusia keinoja
Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, “että lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin arviointi koulupsykologin tai vastaavan mielenterveyden ammattilaisen tekemänä otetaan jatkossa kiinteäksi osaksi kouluterveydenhuollon säännöllisiä tarkastuksia”.
Kokoomus haluaa pitää opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edelleen lähellä lasten ja nuorten arjessa.
“Tunnistetaan myös opiskelijat hyvinvointialueiden asiakasryhmänä”, puolue linjaa.
SDP:n mukaan hyvinvointia edistävänä toimena on vahvistettava väestön mielenterveys- ja tunnetaitoja kouluissa.
Vasemmistoliitto esittää, että mielenterveyden ammattilaisia pitää jalkauttaa kouluihin ja oppilaitoksiin.
“Kouluissa on oltava riittävästi psykologin, kuraattorin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita, jotta apua saa matalalla kynnyksellä”, puolue perustelee.
Vihreiden mukaan kouluilla oppilashuollon palveluita tulee tarjota minimissään sitovan mitoituksen määrä.
Pitävätkö lupaukset vaalien jälkeen?
Jos tulevat valtuustot saavat edes osan ohjelmiin kirjatuista tavoitteista toteutettua, suomalaisten mielenterveys todennäköisesti vahvistuu pitkällä aikavälillä.
Puolueiden yhteistyö mielen hyvinvoinnin puolesta aluevaltuustoissa näyttäisi olevan mahdollista, koska niin monella puolueella on samankaltaisia tavoitteita.
Vaaliohjelmien kirjaukset eivät tietysti takaa vielä mitään. Todelliset poliittiset väännöt käydään vasta vaalien jälkeen.
Tulevat valtuustot päättävät, saadaanko synkässä tilassa olevat mielenterveyspalvelut vihdoin kuntoon.
Valtuustojen vastuulla on myös mielenterveystoipujien ja pitkäaikaisista ongelmista kärsivien aseman kohentaminen.
Vaalilupausten lisäksi tarvitaan päätöksiä ja tekoja.
Tietoa aluevaaleista
- Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokasta voit äänestää. Hyvinvointialueita on 21. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki.
- Tiedot aluevaalien ehdokkaista julkaistaan vaalien tieto- ja tulospalvelussa 23.12.2021.
- Ennakkoäänestysaika kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.
- Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022.
