Mielenterveyden vahvistaminen hyvinvointialueilla

17.3.2022
Yksitoista ideaa aluevaltuutetuille mielenterveyden vahvistamiseksi hyvinvointialueilla.

Kokosimme aluepäättäjille yksitoista ideaa, joiden avulla voi edistää mielenterveyttä, ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia ja parantaa mielenterveyspalveluita.


Perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen Terapiatakuulla

Perustason mielenterveyspalveluita pitää vahvistaa hyvinvointialueilla. Varhainen ja oikea-aikainen apu ehkäisee tilanteiden vaikeutumista ja vähentää kustannuksia. 

Perusterveydenhuollossa pitää olla saatavilla laatuvaatimukset täyttävät ja palveluvalikoimaneuvoston suositusten mukaiset mielenterveyspalvelut.

Idea 1: Perustason mielenterveyspalvelut toteutetaan hyvinvointialueella Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ehdottamalla tavalla.

Lue lisää:

Terapiatakuu-kansalaisaloite


Palveluiden käyttäjien osallisuus ja palveluketjut on turvattava 

Järjestöjen matalan kynnyksen toiminta on kustannustehokas tapa lisätä ihmisten osallisuutta, hyvinvointia, mielenterveyttä ja toimintakykyä.

Tulevaisuuden sote-keskuksien rahoituksessa on varmistettava, että nämä toiminnot eivät jää väliinputoajiksi, vaan rahoitukselle löydetään ratkaisut hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyönä. 

Erityisesti lasten ja nuorten sekä pitkäaikaisia mielenterveyden haasteita kokevien osallisuutta ja hyvinvointia on vahvistettava takaamalla järjestöjen toimintaedellytykset ja selkeät palveluketjut.

Idea 2: Palveluketjut rakennetaan käyttäjän näkökulmasta selkeiksi ja järjestöillä on myös jatkossa taloudelliset edellytykset ja käytännön mahdollisuudet osallisuutta vahvistavaan matalan kynnyksen toiminnan tuottamiseen.


Henkilökohtainen budjetointi toipumisen tueksi

Henkilökohtainen budjetti tukee mielenterveys- ja päihdekuntoutujien voimaantumista ja toimijuutta, jolloin asiakastyytyväisyys on parempi kuin tavanomaisissa tavoissa tarjota palveluja.

Henkilökohtainen budjetointi lisää palvelukentän monipuolisuutta ja siirtää palvelukäytön painopistettä kuntoutujan arjen tukeen. 

Idea 3: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto hyvinvointialueella.

Lue lisää:

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI


Asukaslähtöisiä asumispalveluita

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on varmistettava asukkaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen. Asumispalveluita on kehitettävä asukaslähtöisesti.

Palveluissa on otettava huomioon myös omaiset. Kokemusasiantuntijoita pitää hyödyntää palveluiden kehittämisessä.

Idea 4: Hyvinvointialueella ajantasaistetaan mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumisen ja muiden tukipalveluiden laatukriteerit asukaslähtöisiksi.

Lue lisää:

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut (Mielenterveystalo)


Itsemurhien ehkäisykeskuksen perustaminen hyvinvointialueelle

Itsemurhien ehkäisykeskuksen tarkoituksena on tarjota tukea ja apua itsetuhoisuudesta kärsiville, itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille. 

Keskus tarjoaa myös koulutusta itsemurhavaarassa olevan tunnistamiseen.

Ehkäisykeskuksesta voi kuka tahansa hakea apua maksutta ja ilman lähetettä. Näin varmistetaan, että kynnys avun hakemiseen on mahdollisimman matala.

Idea 5: Hyvinvointialueelle perustetaan itsemurhien ehkäisykeskus.

Lue lisää:

ITSEMURHIEN EHKÄISY


Laadukas neuvolajärjestelmä tukee vanhempien ja lasten mielenterveyttä

Neuvolapsykologien määrää on lisättävä siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä laadukkaita psykologin palveluita jokaiselle tarvitsevalle vanhemmalle.

Psykologin työn tavoitteena on tukea lapsen kehitystä ja vanhemmuutta sekä havaita lapsen ja perheen ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestää muiden tahojen kanssa tarvittavaa tukea.

Palveluiden avulla on tuettava vanhempia ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan eri elämäntilanteissa sekä esimerkiksi opiskelun, työn ja perheen yhdistämisessä.

Idea 6: Hyvinvointialue tarjoaa jokaiselle sitä tarvitsevalle vanhemmalle neuvolapsykologikäynnin ja tarvittaessa lisää psyykkistä apua positiivisen vanhemmuuden ja jaksamisen edistämiseksi.


Mielenterveysosaamisen vahvistaminen hyvinvointialueilla henkilöstökoulutusten avulla

Hyvinvointialueiden on taattava henkilöstönsä riittävä osaaminen mielenterveysasioissa myös sellaisen sote-henkilöstön osalta, jotka eivät ole mielenterveyden ammattilaisia. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen työntekijän tehtävään sovelletun koulutuksen avulla tekee palveluista laadukkaampia.

Idea 7: Hyvinvointialue vahvistaa henkilöstönsä mielenterveysosaamista työtehtäviin räätälöidyillä koulutuksilla.


Matalan kynnyksen mielenterveysavun lisääminen

Tulevaisuuden sote-keskuksissa on tarjottava myös matalan kynnyksen keskusteluapua ilman lähetettä.

Kynnyksetön hoitoonpääsy on potilaalle yksinkertaista ja helpottaa hoitoon hakeutumista ennen kuin tilanne vakavoituu.

Idea 8: Hyvinvointialueella on tarjolla matalan kynnyksen mielenterveysapua, johon ei tarvita lähetettä.

Lue lisää:

Helsingin matalan kynnyksen mieleterveyspalvelupiste (MIEPPI)


Mielenterveystarkastukset osaksi oppilas- ja opiskelijahuoltoa

Säännölliset mielenterveystarkastukset on otettava käyttöön oppilas- ja opiskelijahuollossa. Tarkastukset voisi toteuttaa esimerkiksi joko koulupsykologi tai -kuraattori.

Fyysisen terveyden seuraamiseen keskittyvien terveystarkastusten rinnalle kaivataan mielenterveystarkastuksia, jotta mielenterveyden huoltamisesta tulisi helpompaa ja mahdolliset ongelmat havaittaisiin jo niiden alkuvaiheessa.

Idea 9: Hyvinvointialueella otetaan käyttöön mielenterveystarkastukset osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa.


Jokaisella hyvinvointialueella on lääkkeettömän hoidon tarjoamiseen erikoistunut hoitopaikka

Idea 10: Hyvinvointialueella on oltava ainakin yksi lääkkeettömään hoitoon erikoistunut hoitopaikka, jonka potilas voi halutessaan valita.

Lue lisää:

Terapiatakuun mukainen hoito ei saa olla riippuvainen lääkehoidosta


Psykoosien hoidon laaturekisteri työn tueksi

Psykoosien hoidon kehittäminen edellyttää suoritteiden ja kustannusten mittaamisen lisäksi hoidon vaikuttavuuden arviointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää kansallisia laaturekistereitä, jotka mahdollistavat terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin ja vertailun kansallisesti. Yksi THL:n tulevista lakisääteisistä laaturekistereistä on todennäköisesti psykoosien hoidon laaturekisteri.

Psykoosien hoidon laaturekisteri parantaa psykoosien hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.

Idea 11: Kansalliset laaturekisterit käyttöön alueilla psykoosien hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Lue lisää:

THL:n LAATUREKISTERIT


Ideoita järjestöyhteistyön rakenteisiin hyvinvointialueilla

  1. Hallintosäännössä määritellään, mikä toimielin myöntää järjestöavustuksia.
  2. Perustetaan sote-järjestöjen neuvottelukunta, jossa hyvinvointialue ja järjestöt voivat käydä vuoropuhelua toimintojen kehittämistä ja rahoituksesta.
  3. Määritellään hyvinvointialueille muut yhteistyön rakenteet sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten yhteyshenkilöt ja yhteistyön tavat palvelupolkujen kehittämiseen.
  4. Huolehditaan, että järjestölähtöinen auttamistyö näkyy myös hyvinvointialueen lakisääteisessä palvelustrategiassa.
  5. Varmistetaan avustusten jatko ja pitkäjänteisyys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöosaaminen niin avustusvalmistelussa kuin päätöksenteossa.

Hyvinvointialueet ja sote-uudistus

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä.

Hyvinvointialueiden asukkailla on äänioikeus aluevaaleissa, jossa valitaan valtuutetut aluevaltuustoon, joka on hyvinvointialueen ylin päätöksentekoelin.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion rahoitukseen. 

Lista hyvinvointialueista

Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Itä-Uusimaan hyvinvointialue
Kainuun hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Keski-Uusimaan hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Länsi-Uusimaan hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Kartta hyvinvointialueista

Valtioneuvoston soteuudistus.fi-sivustolle on koottu hyvinvointialueista interaktiivinen kartta, jonka kautta voi seurata sote-uudistuksen etenemistä alueellisissa kehittämishankkeissa.

TUTUSTU KARTTAAN