Mistä työhyvinvointi koostuu?
Työhyvinvointi on monitahoinen ilmiö. Sitä kannattaa ja tulee tarkastella eri näkökulmista, jotta työhyvinvointi juurtuu aidosti työpaikan toimintaan. Työhyvinvointia kannattaa myös seurata säännöllisesti työpaikan arjessa, koska hyvinvoivat työntekijät vaikuttavat myös asiakastyytyväisyyteen.
Työhyvinvointi on työnantajan ja työntekijän vastuulla. Työpaikan kannattaa määritellä, miten työhyvinvointia ylläpidetään ja tuetaan. Työnantaja voi konsultoida esimerkiksi työterveyshuoltoa työhyvinvoinnin rakenteiden kehittämisessä. Työhyvinvointi syntyy arjen työssä.
Työhyvinvointia kannattaa tarkastella esimerkiksi seuraavien alueiden kautta:
1. Työntekijöiden terveys
2. Työyhteisön työhyvinvointi
3. Työturvallisuus
4. Työympäristö
5. Työn prosessit
6. Hyvinvointi
7. Työ ja sen mielekkyys sekä työntekijöiden ammattitaito
8. Työntekijän yksilölliset kokemukset
9. Oikeudenmukainen ja motivoiva johtaminen
10. Työpaikan ilmapiiri
Millä konkreettisilla menetelmillä voi tukea työhyvinvointia?
Työhyvinvoinnin kehittäminen on koko työyhteisön asia. Kehittämistyössä kannattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta toimivien rakenteiden kehittämisessä.
1. Työpaikan rakenteet ja prosessit ovat kaikille selvät ja ennalta määritellyt. Huomioidaan työturvallisuus, työympäristön tehokkuus ja yhteistyö työterveyshuollon kysymyksissä.
2. Annetaan palautetta rakentavasti tehdystä työstä. Työpaikan työilmapiiri on avoin ja luottavainen.
3. Johto mahdollistaa työntekijöille ammattitaidon kehittämisen. Henkilöstön tekemää työtä arvostetaan. Henkilöstöllä ja johdolla säilyy avoin keskusteluyhteys.
4. Ammattitaitoon luotetaan. Samalla kun annetaan tehtäviä, luotetaan työntekijän ammattitaitoon ja itsenäiseen päätöksentekoon. Mahdollistetaan tuki sitä pyydettäessä.
5. Tunnistetaan työntekijöiden vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja kehittymiskohteita. Määritellään yhdessä työn tavoitteet ja velvollisuudet. Seurataan työtä säännöllisesti yhdessä työntekijän kanssa.
6. Mahdollistetaan työn tarkistaminen, työmenetelmien kehittäminen ja yhdistyksen kehittyminen.
Mitä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja siihen panostamisesta voi seurata?
Työhyvinvointiin panostaminen ei ole vain kustannus, vaan siitä saatava hyöty on merkittävä. Hyvinvoiva työyhteisö antaa parastaan. Työhyvinvointiin panostaminen lisää innostuneisuutta ja samalla työntekijöiden aloitekyky lisääntyy, kun töissä voidaan hyvin ja työntekijät ovat motivoituneita.
Työnantajan maine kasvaa työhyvinvointiin panostamalla: sinne halutaan tulla töihin ja siellä halutaan pysyä töissä. Työhyvinvointi vaikuttaa suoraan sairauspoissaolojen määrään sekä työhön liittyviin tapaturmiin.
Työhyvinvointiin panostaminen lisää innostuneisuutta ja motivoituneisuutta työntekijöiden keskuudessa. Työhyvinvointi lisää tuottavuutta ja työntekijän aloitekyky lisääntyy. Maine hyvänä työnantajaorganisaationa kasvaa ja tätä kautta järjestön kilpailukyky paranee.
Työhyvinvointi talousarviossa
Työhyvinvointia ja sen ylläpitämistä tulee miettiä myös talousarviossa. Työhyvinvoinnista huolta pitävä ja oikeudenmukaista johtajuutta toteuttava työyhteisö houkuttelee osaavia työntekijöitä töihin.
Työnantajalla on lisäksi lakisääteinen velvollisuus kohdella työntekijöitä yhdenvertaisesti myös työhyvinvointiasioissa kuten asiantuntijuuden kehittämisen mahdollistamisessa, virkistys- ja harrastustoiminnassa sekä työterveyshuollon palveluissa.
Työnantajalla on esimerkiksi lakisääteinen velvollisuus huolehtia työehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista. Palkan tulee myös kuvastaa osaavan työntekijän palkkaa sekä tehtyä työsuoritusta ja työn vaativuutta. Lisäksi työnantaja noudattaa työehtosopimuksessa määriteltyjä tehtäväkohtaisia työn vaativuusryhmittelyjä.
Kysymyksiä talousarvion oikeudenmukaisessa miettimisessä työhyvinvoinnin näkökulmasta
1. Onko jokaisella työntekijällä samanlaiset työhyvinvoinnin budjetit talousarviossa hankkeiden suuruudesta riippumatta? Jokaiselle työntekijälle pitää taata yhdenvertainen kohtelu työsuhde-etujen osalta.
2. Onko jokaiselle työntekijälle budjetoitu sama summa työterveyshuoltoon, työkykytoimintaan, työnohjaukseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen? Työntekijän ammattitaidon tukeminen ja säännöllinen kehittäminen on myös työnantajan etu. Työnantaja haluaa osaavia ja kehittyviä työntekijöitä töihin, jotka päivittävät osaamistaan.
3. Onko henkilöstöltä kartoitettu toiveita työhyvinvoinnin kehittämiseen? Toivotaanko ammatillista koulutusrahaa vai esimerkiksi mahdollisuutta liikkua tunti palkallisesti työaikana? Tehdäänkö yhdistyksessä työhyvinvointikyselyä, jonka pohjalta mietitään toimenpiteitä ja talousarviota?
4. Onko työterveyden kustannuksia verrattu edellisvuoden toteumaan? Tämä kannat taa tehdä vuosittain ja ottaa budjettiin kulujen keskiarvo, sillä niin budjetista saa realistisimman.
5. Onko jokaisella työntekijällä huomioitu työergonomia talousarviossa?
6. Onko talousarvioon budjetoitu mahdolliset palkankorotukset ja työehtosopimuksen mukaiset paikalliset korotukset?
Lue lisää
FinFamin ”Työhyvinvoinnin ensiapupaketti” -materiaali
