Työelämän murros ja työhyvinvoinnin turvaaminen ovat suuria yhteiskunnallisia haasteita. Mielenterveyden ja opiskelukyvyn vahvistaminen ovat ratkaisuja tulevaisuuden työkyvyn takaamiseksi.
Opiskeluaika on keskeinen ajanjakso työelämätaitojen oppimisessa. Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveystaitoja, taitoja itsensä tuntemiseen ja omasta sekä yhteisön jaksamisesta huolehtimiseen on parannettava.
Oppilaitos- ja opiskeluyhteisöjen on tuettava kaikkien yhteenkuuluvuutta vahvistamalla ilmapiiriä, jossa välitetään toisista, ja joissa ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset vähenevät. Mielenterveystaitojen liittäminen osaksi opintoja on sijoitus työelämän hyvinvointiin. Mielenterveystaitoja on myös voitava päivittää läpi työuran tapahtuvan jatkuvan oppimisen aikana.
Mielenterveyteen liittyvien ennakkoluulojen vähentämisen ja avoimen yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin on oltava kaiken keskiössä. Mielenterveys on nähtävä jokaisen oikeutena ja keskeisenä kestävän yhteiskunnan voimavarana. Mielenterveystaidot ovat kansalaistaitoja, joita voi oppia ja opettaa.
Tavoite 1: Opiskeluyhteisöt edistävät mielenterveyttä
Ratkaisut:
1. Opiskeluympäristöistä tehdään sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallisia: Oppilaitokset sitoutuvat edistämään turvallisemman tilan periaatteita ja toteuttavat niitä käytännössä yhdessä opiskelijoiden kanssa.
2. Koulutuksen järjestäjät panostavat laadukkaaseen ohjaukseen ja opiskelukykyä tukeviin palveluihin. Erityisesti digitaalisia palveluita kehitetään ja hyödynnetään osana opiskelukyvyn ylläpitämistä ja palveluiden piiriin ohjaamista.
Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy nuorten opiskelukyvyttömyydelle. Oppilaitos- ja korkeakouluyhteisöissä koetaan enenevässä määrin henkistä kuormitusta sekä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Opiskeluyhteisöihin ja opetustoimintaan kaivataan enemmän sellaista toimintakulttuuria ja ilmapiiriä, joka tukee yhteisöllisyyttä, myötätuntoa ja mielen hyvinvointia.
Tavoite 2: Koulutuksessa opitaan mielenterveystaidot
Ratkaisut:
3. Opettajankoulutuksessa huomioidaan mielenterveystaitojen opetus sekä annetaan työkalut erilaisten oppijoiden huomioimiseen ja tukemiseen. Mielenterveysosaaminen on osa toisen ja korkea-asteen henkilökunnan ammatillista työkalupakkia ja mielenterveystaitojen vahvistaminen huomioidaan opiskeluyhteisöjen päätöksenteon kaikilla tasoilla.
4. Opiskeluyhteisöjen osaamista mielenterveyden edistämisessä vahvistetaan. Vuoropuhelu opiskeluyhteisöjen ja hyvinvointitoimijoiden, niin ammattilaisten kuin hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemisesta kiinnostuneiden opiskelijajärjestötoimijoiden, välillä on sujuvaa ja yhteistyö toimii myös ruotsiksi ja englanniksi.
Opiskeluyhteisöissä on tarve tiedolle ja ymmärrykselle mielenterveyden häiriöistä ja niiden vaikutuksista opiskelukykyyn. Opiskelijan tilanteen ja siihen liittyvien erityistarpeiden huomioiminen edellyttää, että opetus- ja ohjaushenkilökunnalla on siihen paremmat valmiudet.
Tavoite 3: Riittävä toimeentulo suojaa mielenterveyttä
Ratkaisut:
5. Opintotuen on oltava elämiseen riittävä ja erilaiset elämäntilanteet joustavasti huomioiva.
6. Toisen asteen koulutuksen on oltava aidosti maksutonta.
Epävarmuus toimeentulosta sekä sen riittämättömyys vaikuttavat mielenterveyteen. Jos riittävän toimeentulon tavoittelu aiheuttaa koulu- ja opiskeluaikana uupumisen, on työelämässä jaksaminen entistä vaikeampaa. Yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ovat keskeinen mielenterveyttä suojaava tekijä. Jo peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole aidosti kaikkien saatavilla, mikä asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan. Koulutus edistää yksilön mielenterveyttä sekä auttaa vähentämään mielenterveyden sosioekonomisia eroja.
Tavoite 4: Toimivat mielenterveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla
Ratkaisut:
7. Varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluiden saatavuutta on lisättävä. Terapiatakuu parantaisi hoidon saavutettavuutta ja rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.
8. Palvelupoluista on tehtävä sujuvia luomalla toimivat mallit opiskeluhuollon ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden välille.
9. Nuorten hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan. Myös koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmia ennaltaehkäistään tehokkaammin.
Mielenterveyden häiriöt ovat opiskeluikäisten merkittävin terveyshaitta Suomessa. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet koko 2000-luvun ajan. Joka kolmannella opiskelijalla on psyykkisiä vaikeuksia. Psyykkiset vaikeudet muodostavat merkittävän riskin niin opintojen keskeyttämiselle kuin syrjäytymiskehitykselle laajemminkin.
Tavoite 5: Arvostava yhteiskunta tukee mielenterveyttä
Ratkaisu:
10. Jokainen ihminen on arvokas omana itsenään. Avointa yhteiskunnallista keskusteluilmapiiriä mielenterveydestä on lisättävä mielenterveyden ja uupumuksen stigman poistamiseksi.
MIielenterveyden edistämisen on oltava sanojen lisäksi myös tekoja. Me allekirjoittaneet olemme mukana varmistamassa, että Suomessa riittää tulevaisuudessakin hyvinvoivia osaajia työelämän tarpeisiin.
Tavoitteiden allekirjoittajat
Nyyti ry
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto – SYL ry
Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry
