Väestötutkimusten mukaan suomalaisten psyykkinen rasittuneisuus lisääntyy. Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat mielenterveydestä. Työelämän muutokset asettavat vaatimuksia erityisesti työikäisten mielenterveydelle.
Sairauspäivärahat masennuksen ja ahdistuneisuuden takia ovat voimakkaassa kasvussa. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Itsemurhien määrä on vuonna 2016 kääntynyt nousuun pitkän myönteisen kehityksen jälkeen. Mielenterveyden sairauskategoriassa kustannukset ovat kasvaneet kaikista nopeiten viimeisen 20 vuoden aikana.
Suomalaisten mielenterveydessä ei ole nähtävissä vastaavaa hyvää kehitystä kuin fyysisen terveyden mittareissa. Terveystilanteen painopisteen muutosta ei ole huomioitu riittävästi terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys.
Mielenterveyttä on tutkitusti mahdollista vahvistaa, ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä ja hoitaa. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy ja niiden hyvä hoito on tärkeää sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta.
Mielenterveyden häiriöiden kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoittaa palkansaajaa kohden 3500 euroa vuodessa. Mikäli mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyisi 10-15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3-0,5 prosentilla.
Parempaa mielenterveyden perustason hoitoa: 40 m€
Lisätään 40 miljoonaa euroa valtionosuuksiin kunnille peruspalvelujen järjestämiseen. Mielenterveyden edistäminen ja hoito on jäänyt paitsioon sote-uudistuksessa. Tarvitsemme kansallisen pitkän aikavälin mielenterveysohjelman jatkamista yli hallituskausien, mutta myös välittömiä lisäresursseja varhaisen puuttumisen palveluihin ja riittävään mielenterveystyön asiantuntijoiden määrään terveyskeskuksissa. Mielenterveyshoidossa mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään on erityisen tärkeää, joten se tulee turvata.
Mielenterveyteen tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa neuvoloissa, kouluissa ja perusterveydenhuollossa. Suomeen tarvitaan lisää mielenterveyden osaamista kaikkeen kasvatus-, koulutus- ja hoitotyöhön sekä matalan kynnyksen vastaanottoja, jonne kuka tahansa voi mennä silloin, kun tarvitsee apua.
Terapiatakuu hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi: 35 m€
Luodaan Terapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Terapian tulee alkaa 28 päivän sisällä tarpeen tunnistamisesta, mikäli muut hoitomuodot eivät sovellu. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kustannusvaikuttavampi kuin erikoissairaanhoitoon perustuva järjestelmä.
Psykoterapiaan sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset vähenevät ja terveydenhuollon käyttö vähenee.
Jo neljä lyhytterapiakertaa vähentää tutkitusti potilaiden masennusoireita 50 prosenttia. Lisäksi apu kantaa pitkälle: viiden vuoden jälkeen oireiden taso oli samaa luokkaa, kuin heti hoidon jälkeen.
Lyhytterapiajakson kustannus (keskimäärin 10 käyntiä) on noin 800 euroa. Terapiatakuu toisi arviolta 125 000 psykoterapiaa tarvitsevaa lyhytpsykoterapian piiriin. Noin 40-45 prosenttia hoidettavista tulee hyötymään merkittävästi psykoterapiasta. Noin 6 prosenttia hoidettavista tulee siirtymään etuuksista työelämään.
Peruspalveluissa saatavilla oleva, riittävän varhain aloitettu psykoterapia siirtäisi vuosittain noin 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään. Esitetyn terapiatakuun kustannus olisi vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Työelämään siirtyminen toisi säästöjä etuuksissa ja verotuloissa noin 165 miljoonan edestä. Samalla kuntoutuspsykoterapian ja muun hoidon tarve vähenisi. Kokonaisuutena uudistus vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia ja kestävyysvajetta.
Psyykkistä tukea vauvaperheille ja vanhemmille: 23 m€
Lisätään 23 miljoonaa euroa vanhemmuuden tukeen. Annetaan vahvaa tukea vanhemmille: tuetaan tulevien sukupolvien mielenterveyttä ja mielenterveystaitoja, kuten psyykkistä jaksamista ja kasvatustaitoja.
Huomioidaan lapset aikuisten palveluissa, ja tuetaan vauvaperheitä ja lasta odottavia vanhempia varhaisessa vaiheessa. Joka neljäs lapsi kasvaa perheessä, jossa vanhemmilla on tai on ollut mielenterveyden häiriö, ja kantaa suurentunutta riskiä itse sairastua aikuisiällä. Tätä riskiä voidaan vähentää 40 prosenttia tukemalla vanhemmuutta.
Ratkaisuna on vanhemmuuden tuen parantaminen vaikuttaviksi osoitetuilla menetelmillä kaikissa aikuisten sote-palveluissa. Vanhemmuuden tuen osaamisen juurruttaminen koko maahan voidaan toteuttaa 150 000 eurolla vuodessa neljän vuoden aikana (kokonaissumma 8 henkilötyövuotta, noin 576 000 euroa).
Lisäksi vanhemmuuden tukemiseksi tulee lisätä erillisrahoitus sote-palvelutuotantoon neuvolamielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseksi, jotta pääsy mielenterveyshoitajan tai psykologin tukeen tulisi osaksi perheiden arkea.
Koulupsykologimitoitus kouluterveydenhuoltoon: 20-30 m€
Lisätään 20 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksiin koulukuraattoreiden, -psykologien ja terveydenhoitajien saatavuuden parantamiseksi. Määritellään lakiin asiantuntijasuositusten perusteella sopiva koulupsykologimitoitus psykologien määrästä oppilasmäärää kohden ja tuetaan lisärahoituksella kuntia toteutuksessa. Sijoitus mielenterveyden edistämiseen kouluissa palautuu tutkimusten mukaan noin viisinkertaisena.
Ehkäistään nuorten syrjäytymistä: 10 m€
Lisätään 10 miljoonaa euroa kohtaan “Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö”. Ehkäistään nuorten syrjäytymistä tuomalla apua lähemmäs. Taataan saumattomat hoitopolut koulusta terapioihin. Vahvistetaan monitoimijaisia palveluita nuorisoasemista monikulttuurikeskuksiin ja kriisipäivystykseen. Kehitetään avohoitoa määrätietoisesti yli sektorirajojen. Yhdenkin syrjäytyneen nuoren saaminen työelämään tuo noin 2 miljoonan euron säästöt.
10 miljoonaa euroa kustannusten kattamiseen riittää, mikäli etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla onnistutaan kouluttamaan ja saattamaan työelämään noin sata nuorta lähes 15 000:sta valmennettavasta nuoresta. Yhteiskunnalliset panokset nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ovat vain murto-osa niistä saatavista hyödyistä, jotka muodostuvat ansiotuloista, niistä maksetuista veroista ja eläkemaksuista sekä vältetyistä sosiaalisista tulonsiirroista.
Kuntoutusta paremman työhyvinvoinnin takaamiseksi: 10 m€
Lisätään 10 miljoonaa euroa mielenterveystoipujien kuntoutumisen edellytysten parantamiseen. Edistetään mielenterveystoipujan voimavaroja takaamalla kuntoutumista tukevat olosuhteet, kuten riittävä toimeentulo ja lääkekorvaus, mahdollisuus työntekoon osatyökykyisenä ja tuki läheisille.
Ehkäistään itsemurhia: kansalaisyhteiskunnan työhön 15 m€
Itsemurhien määrä on Suomessa kääntynyt nousuun. Tehokas itsemurhien ehkäisy vaatii yhteistyötä yli yhteiskunnan eri toimijoiden. Lisäksi matalan kynnyksen järjestöjen palvelut ehkäisevät ongelmien monimutkaistumista, sillä ne tarjoavat välitöntä kriisiapua.
Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö on erittäin kustannusvaikuttavaa pitkällä aikavälillä: investoitu pääoma maksaa itsensä takaisin moninkertaisena 5-10 vuoden sisällä.
Ratkaisu itsemurhien vähentämiseen Suomessa on järjestöjen itsemurhien ehkäisykeskustyön ja muun ennaltaehkäisevän työn tukeminen. Ympäri Suomen tulee varmistaa toimiva itsemurhien ehkäisytyö, jota toteutetaan myös kouluissa ja oppilaitoksissa.
Lisäksi itsemurhien ehkäisyä edistäisi onnettomuustutkintakeskuksen tehtävien ulottaminen koskemaan itsemurhien syiden ja ehkäisymahdollisuuksien tutkintaa (resurssitarve 4 henkilötyövuotta) siten, että onnettomuustutkintakeskus julkaisisi vuosittain tutkintaselostuksen itsemurhista toimenpidesuosituksineen.
Itsemurhien ehkäisytyö on todettu erittäin kustannusvaikuttavaksi, sillä sijoitetun pääoman tuotto on noin 40-kertainen. Yhden itsemurhan ehkäisy merkitsee noin 2 miljoonan euron säästöä.
Työkalut mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi: 180 000 €
Luodaan työkalut päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi valtioneuvoston kanslian johdolla: arvioidaan vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja itsemurhakuolleisuuteen osana ihmisiin kohdistuviin hyvinvointivaikutusten arviointia. Tuodaan sekä asiantuntijakuuleminen että kokemusasiantuntijuus rakenteisiin ja osaksi lainsäädäntöprosesseja.
Mielenterveysvaikutusten arvioinnin työkaluilla valtion, maakuntien ja kuntien eri hallintokuntien strategioiden, suunnitelmien ja päätösten vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja itsemurhakuolleisuuteen osataan huomioida, ennakoida ja seurata.
Sähköisten työkalujen luomisen hankkeen kustannukset ovat noin 180 000 euroa vuodessa, mutta henkilötyövuodet voidaan toteuttaa ministeriöiden sisäisessä työssä.
