Tutkimus löysi 19 naisten ammattia ja 31 miesten ammattia, joissa riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä oli keskimääräistä korkeampi. Suurin osa oli työntekijäammatteja. Erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammatteja oli naisilla neljä ja miehillä yhdeksän.
Tämä selvisi Kuntoutussäätiön tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin samassa ammatissa vuosina 1995 ja 2000 toimineiden palkansaajien kuolleisuutta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Seuranta-aika oli 2001–2015. Kaikkiaan tutkimuksessa tarkasteltiin 130 ammattia.
Mielenterveyseläkkeet kasvussa
Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Niiden määrä nousi viime vuonna 700:lla edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Eläketurvakeskus. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat toiseksi yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ne olivat syynä 31 prosentissa tapauksista. Yleisin oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana. Myös paluu työelämään on harvinaisempaa.
Työikäisen väestön määrä vähenee
Työikäisen väestön määrän vähenee. Tilastokeskuksen syyskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisiä on vuonna 2060 runsaat 400 000 henkilöä vähemmän kuin nyt. Työikäisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 62 prosenttia. Osuus laskee 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
Hoitoalalla psyykkistä ja fyysistä kuormitusta
Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleistä useissa hoitoalan ammateissa. Miehillä eläkkeelle siirtyminen oli yleistä perus- ja lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla, naisilla sairaala- ja hoitoapulaisilla. Kaikilla sukupuolilla listalla olivat mielenterveyshoitajat, kehitysvammaisten hoitajat ja sosiaalialan hoitajat sekä kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat.
Hoitotyössä yhdistyy psyykkinen ja fyysinen kuormitus. Kuormitusta voi aiheuttaa myös kiire. Tällöin potilaalle ei jää tarpeeksi aika. Kiireessä ei ole mahdollista hoitaa työtä tarpeeksi hyvin oman työetiikan mukaisesti.
Miehillä vaikeita asiakaskohtaamisia
Miehillä mielenterveyssyystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleistä useissa ammateissa, joissa on hankalia kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa vartijat, poliisit, oikeudenkäyntiasiamiehet ja ulosottomiehet.
Seurakunta – vaikea työympäristö
Seurakuntien työntekijät jäivät keskivertoa yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sekä miehillä että naisilla listalta löytyivät papit, diakonit ja seurakuntatyöntekijät. Keva on tutkinut seurakuntien työntekijöiden työhyvinvointia. Seurakuntien työntekijät kokevat esimiehet epäoikeudenmukaiseksi. Työyhteisöillä ei aina ole kykyä käsitellä ristiriitoja. Ongelmia on koettu myös tiedonkulussa.
Vähäistä koulutusta vaativia ammatteja
Työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyssyistä olivat yleisiä tehtävissä, joissa vaaditaan vähäistä ammattitaitoa. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa siivoojat, pakkaajat ja lajittelijat, puhelinmyyjät, keittiöapulaiset ja rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät.
Näihin tehtäviin päätyneet ovat mahdollisesti alun perin muita alttiimpia mielenterveyden ongelmille. Ne johtavat usein alhaisempaan koulutukseen. Toisaalta myös vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhön voivat olla syynä mielenterveyden ongelmiin.
Taustalla työpaikkojen määrän lasku
Nämä syyt selittänevät myös toimistoapulaisten korkeaa työkyvyttömyyseläkeriskiä. Syynä voi olla myös se, että alan työpaikat ovat vähetyneet. Naisilla toimistotyöntekijöiden työpaikat vähenivät kolmanneksella vuodesta 2011 vuoteen 2015. Osa toimistotyöntekijöistä saattoi joutua työttömiksi. Ammattiin jääneillä taas työolot ovat voineet kiristyä. Molemmat syyt voivat olla mielenterveyden ongelmien taustalla.
Liiallinen yksinäisyys
Joissain ammateissa työ on henkisesti raskasta yksinäisyyden vuoksi. Esimerkiksi moottoriajoneuvon kuljettajilla ammatin sosiaalinen eristyneisyys saattaa selittää, miksi mielenterveyden häiriöit ovat yleisiä. Moottoriajoneuvojen kuljettajilla myös työterveyshuolto on usein puutteellisesti järjestetty.
Lentäjät kuriositeettina
Naisilla listan kärjessä on lentäjät. Se on kuitenkin naisilla hyvin pieni ammattiryhmä. Seuranta-aikana työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä kuusi lentäjää. Sattumalla saattaa siis olla osuutensa lentäjien suuressa riskissä. Muista ammateista poiketen lentäjillä noudatetaan ammatillista työkyvyn arviointia. Lentäjillä työkyvyn arviointi on erityisen tarkkaa turvallisuuden vuoksi.
Mitä ammatteja listalta puuttui
Prosessityöntekijäammatteja listalta löytyi hyvin vähän. Yksi harvoista ammateista oli paperityöntekijät sekä naisilla että miehillä. Myös rakennus- ja metallialan ammatit loistavat poissaolollaan, vaikka näissä ammateissa on paljon fyysisiä riskitekijöitä ja korkea kuolleisuus.
Korkean työkyvyttömyysriskin ammateissa ei ollut juuri erityisasiantuntijoita. Työolotutkimuksen mukaan työntekijät kokevat henkisesti rasittavaksi erityisesti paljon koulutusta vaativan, ylempien toimihenkilöiden työn sekä ihmissuhdetyön. Se ei kuitenkaan näkynyt tämän tutkimuksen tuloksissa.
Voiko ammattien välisillä eroille tehdä jotain?
Jokaisessa ammatissa tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet työskennellä vanhuuseläkeikään. Siksi korkean riskin ammatteihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Syyt mielenterveyseläkkeiden taustalla vaihtelevat ammateittain. Tarvitaan eri lähestymistapoja, jotta terveyserot kaventuisivat ja työurat pitenisivät.
Ammattien psykososiaaliseen kuormitukseen tulisi puuttua. Ne ovat työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä.
Työnantajan velvollisuus on puuttua näihin psykososiaalisiin riskitekijöihin ja varmistaa kaikille turvallinen työympäristö. Tarvittaessa mukaan otetaan työterveyshuolto. Myös kuntoutus voi toimia väylänä kohti parempaa työkykyä. Terveyspalveluiden saatavuus riskiammateissa tulisi varmistaa myös Sote-uudistuksen toteutuessa.
Näin tutkimus tehtiin
- Aineistona oli Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä koottu aineisto kaikista palkansaajista vuoden 2000 lopussa.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin samassa ammatissa vuosina 1995 ja 2000 toimineita 30–54-vuotiaita palkansaajia.
- Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seurattiin 2001–2015.
- Ammattiryhmille laskettiin ikävakioidut mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset. Kaikkien palkansaajien eläkkeelle siirtyminen sai arvon sata. Luvut laskettiin erikseen miehille ja naisille. Korkean riskin ammateiksi laskettiin ne ammatit, joiden eläkkeelle siirtyminen ylitti arvon sata tilastollisesti merkitsevästi.
- Tutkimus tarkasteli myös ammattien välisiä kuolleisuuseroja.
Lisätietoja:
Rinne Hanna, Parkkinen Maari, Shemeikka Riikka, Ilomäki Timo, Notkola Veijo (2018): Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 90/2018.
