Kenelle Mielenterveyden edistäminen työpaikalla -käsikirja on tarkoitettu?
Mielenterveyden edistäminen työpaikalla -käsikirja tarjoaa johtajille ja esihenkilöille käytännöllisiä ja tehokkaita työkaluja ryhtyä toimiin työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Se sisältää lukuisia hyödyllisiä tekniikoita, jotka auttavat ehkäisemään ongelmien syntymistä ja edistämään mielenterveyttä.
Käsikirja auttaa johtajia ja esihenkilöitä tunnistamaan ja käsittelemään mielenterveyden ongelmien esiintymistä työpaikalla, vähentämään näihin ongelmiin liittyviä kustannuksia sekä parantamaan työpaikan psykososiaalista ilmapiiriä.
Käsikirjan ohjeet tukevat työntekijöiden mielen hyvinvointia
Käsikirjan tarkoituksena on saada aikaan yksilön käytöksessä mielenterveyttä edistäviä muutoksia. Käyttäjä voi oppia toteuttamaan työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä.
Käsikirjassa on esimerkkejä sopivista mielenterveyttä edistävistä toimenpiteistä sekä kattavat kuvaukset käytettävistä välineistä ja sovellettavista menetelmistä.
Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on monen asian summa
Työntekijöiden mielenterveyden edistämiseen työpaikalla tarvitaan moniulotteista näkökulmaa. Useita asioita pitää ottaa huomioon. Näitä ovat muun muassa:
- työympäristö
- organisaatiokulttuuri
- johtamistapa
- työyhteisön toimivuus
- viestintätavat
Nämä kaikki vaikuttavat työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että tehokkaan mielenterveyden edistämisprojektin vakiinnuttamiseksi organisaatiossa on suositeltavaa toteuttaa sekä yksilöihin että organisaatioon kohdistuvia toimenpiteitä.
Käsikirjassa paneudutaan toimenpiteisiin, jotka keskittyvät yksilönäkökulmaan ja joiden avulla organisaation eritasoiset esihenkilöt voivat edistää alaisuudessaan toimivien työntekijöiden mielenterveyttä. Päähuomio keskittyykin viestintään, johtajuuteen ja stressiin liittyviin yksittäisiin toimenpiteisiin.
Miksi mielenterveyttä kannattaa edistää työpaikalla?
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat poissaoloja ja työkyvyttömyyttä
Työterveyslaitoksen mukaan menetämme mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla. Kela maksoi vuonna 2019 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella 5,2 miljoonasta päivästä, mikä on yli kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivistä.
Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle ja yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.
Työuupumus on merkittävä ongelma
Joka viides naisista ja 15 prosenttia miehistä kokee työssään merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta.
Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 prosenttia kärsi vakavasta ja 23 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 prosenttia naisista kärsi vakavasta ja 24 prosenttia lievästä työuupumuksesta.
Tutustu käsikirjaan
Käsikirjan on julkaissut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vuonna 2014.
