Maailman mielenterveyspäivän pääviesti on tänä vuonna se, että mielenterveys on jokaisen oikeus.
Sillä tarkoitetaan mielenterveyden näkemistä perusoikeutena, johon kaikilla on yhtäläinen oikeus.
Yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja perustuslain mukaiset perusoikeudet muodostavat mielenterveysoikeuksien pohjan.
Niitä ovat muun muassa hyväksytyksi tuleminen ja syrjimättömyys, yhdenvertainen oikeus esimerkiksi asumiseen ja toimeentuloon sekä oikeus hyvään ja vaikuttavaan hoitoon silloin, kun se on tarpeen.
Kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta asiasta: mielenterveysoikeuksien toteutuminen suojaa kaikkien mielenterveyttä.
Erityisen tärkeää on mielenterveyden häiriöitä kokevien henkilöiden perusoikeuksien toteutuminen.
Siksi tarvitsemme työtä ennakkoluulojen, virheellisten käsitysten ja vastakkainasettelun voittamiseksi.
Perusoikeudet eivät toteudu aina yhdenvertaisesti
Ne ihmiset, joilla on mielenterveyden häiriö, kohtaavat herkästi syrjintää, kielteistä leimaamista ja ennakkoluuloja.
Tätä voi tapahtua sosiaalisessa kanssakäymisessä, työssä, opinnoissa, asumisessa ja erilaisissa palveluissa.
Ennakkoluulot voivat johtaa siihen, että monet psyykkisiä haasteita kokevat ihmiset eivät hae hoitoa, koska sairauksien ja palvelujen käytön pelätään leimaavan ja aiheuttavan muuta syrjintää.
Siksi mielenterveyspalveluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota mielenterveysoikeuksien toteutumiseen.
Perusoikeuksiin kuuluu oikeus tahdonvapauteen, itsemääräämiseen ja koskemattomuuteen
Mielenterveyden häiriön kohtaava ihminen joutuu usein ponnistelemaan saadakseen täysimääräisen aseman itseään koskevassa päätöksenteossa.
Psykiatrisessa sairaanhoidossa on mahdollista käyttää tahdosta riippumatonta hoitoa lainsäädännön erikseen määrittelemissä tilanteissa.
Hyvin toimivat ja käyttäjien hyväksymät palvelut vähentävät tarvetta turvautua tahdosta riippumattomiin toimenpiteisiin.
Tämä on keskeinen ihmis- ja perusoikeuskysymys.
Mielenterveysoikeksien toimeenpano on ollut puutteellista
Mielenterveysoikeuksiin sisältyy mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja sitä vaarantavien tekijöiden vähentäminen. Kohteena on niin koko väestö kuin erityisesti haavoittuvissa olosuhteissa elävät ihmiset.
Mielenterveysoikeudet on yksi kansallisen mielenterveysstrategian painopisteistä, mutta sen toimeenpano on ainakin toistaiseksi ollut puutteellista.
Esimerkiksi Orpon hallituksen hallitusohjelmassa strategian toimeenpanoon ei ole varattu resursseja.
Nyt maailman mielenterveyspäivänä onkin hyvä hetki nostaa esiin jokaisen oikeutta mielenterveyteen.
Tarvitsemme lisää mielenterveysoikeuksia avaavaa viestintää, avointa julkista keskustelua ja oikeuksia vahvistavia poliittisia päätöksiä.
Osallistu maailman mielenterveyspäivän viestintään
Yli sadassa maassa vietettävästä maailman mielenterveyspäivän tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja leimaa, joka edelleen liittyy mielen sairauksiin. Päivää on vietetty vuodesta 1992.
Päivän taustavoimia ovat Mielenterveyden maailmanliitto ja Maailman terveysjärjestö WHO. Suomessa valtakunnallisen päivän viettoa on alusta alkaen koordinoinut ja tehnyt tunnetuksi MIELI Suomen Mielenterveys ry, joka on Mielenterveyspoolin jäsenjärjestö.
