Miten lasten ja nuorten mielenterveysongelmia voidaan hoitaa nykyistä paremmin? Kuinka kouluissa voidaan vahvistaa mielenterveyttä?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän yhteiskokouksessa viime tiistaina.
“Rakenteet ovat suurilta osin hyvät. Peruspalveluihin tarvitaan resursseja, ei tarvita uusia kikkoja”, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola sanoi kokouksen paneelikeskustelussa.
Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu ajattelee samoin.
“Resursseja on kaikilla liian vähän. Erityisesti paine on ollut erikoissairaanhoitoon. Sieltä käsin nähdään, että perustason palvelut ovat todella niukat tai niitä ei ole. Vahvistaisin koulujen palveluita. Sen lisäksi lisäksi sote-keskuksiin tarvitaan walk in -poliklinikoita, joihin voi mennä, kun tarve on”, Haapasalo-Pesu kommentoi.
Hän tähdensi, että vaikka perustasolle tarvitaan resursseja, niin niitä ei voi ottaa pois erikoissairaanhoidosta.
Palvelut lähelle nuoria oppilaitoksissa
MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaaran mukaan Suomessa lasten- ja nuorisopsykiatrinen osaaminen on vahvaa, vaikka se on liian kuormittunutta tällä hetkellä.
Larivaara sanoi paneelikeskustelussa, että myös “koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on hurjan hyviä ammattilaisia.”
Hän näkee ongelmana sen, että etenkin kouluterveydenhuollossa henkilöstöresurssin mitoitus on usein laskettu terveystarkastusten mukaan.
“Tämä johtaa siihen, että terveystarkastuksissa havaittuihin pulmiin ei ole aikaa tarttua, vaan pois lähettäminen on aina seuraava askel. Luontaisesti se menee mielenterveyden ongelmissa erikoissairaanhoitoon, joka lisää painetta siellä.”
FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen viittasi puheenvuorossaan FinFamin tekemään kyselyyn nuorille, joiden vanhempi tai sisarus sairastaa. Siitä nousi esiin erityisesti kaksi asiaa.
“Nuoret toivovat keskustelua ammattilaisten kanssa ja vertaistukea. Kouluissa pitäisi olla enemmän psykologi- ja kuraattoripalveluita matalla kynnyksellä, helposti ja lähellä”, hän kertoi.
Hytönen nosti esiin myös ratkaisun perusterveydenhuollon palveluiden vahvistamiseen: toteutetaan Terapiatakuu.
Koti, koulu ja kaverit keskeisiä lasten nuorten mielenterveydelle
“Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia eri voida millään tarkastella ilman yhteyttä kehitysympäristöihin eli kotiin, kouluun ja kavereihin. Yleensä aina lasten pulmat ja huonovointisuus liittyvät näihin”, Ahtola kommentoi.
Hän korosti kasvuympäristöjen terveellisyyttä ja sitä, miten ne edistävät hyvinvointia.
“Sen takia sote-uudistuksessa ei saa käydä niin että opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit alkavat tehdä vain yksilövastaanottoja, jotka ovat toki tärkeitä ja niitä tullaan tekemään nyt ja jatkossa. Mutta edistävä ja ennaltaehkäisevä työ kouluyhteisöissä ei saa jäädä tekemättä.”
Ahtolan mukaan pitkäjänteinen työ kouluyhteisöissä lisää pitkällä aikavälillä lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmia
“Sen takia opiskeluhuollon yhteisöllisen työn turvaaminen on todella tärkeää sote-uudistuksessa.”
Larivaara puhui laumaimmuniteetista, joka tarkoittaa sitä, että kun riittävän moni on esimerkiksi koululuokasta saanut mielenterveystaidot, niin koko ryhmän kulttuuri muuttuu mielenterveyttä kannattelevaksi.
“Kouluissa aikuisilla pitää olla mielenterveysosaamista ja niitä taitoja täytyy harjoitella yhdessä.”
“Ollaan välittäviä aikuisia ja kysytään nuoren vointia”
“Kaikkien yhteistyötä niin koulussa, palveluissa, järjestöissä kuin kotona on lisättävä. Koko perhe voi väsähtää, jos nuorelle ei saada hoitoa ajoissa”, Hytönen totesi.
Hän ajattelee, että kaikilla mahdollisuus vaikuttaa nuorten hyvinvointiin.
“Ollaan välittäviä aikuisia ja kysytään nuoren vointia. Lisäksi nuoret toivoivat kyselyssä, että aikuiset antavat toivoa ja uskallusta unelmoida.”
