Lasten ja nuorten terapiatakuussa tärkeää on varhainen, vaikuttava ja tarpeenmukainen mielenterveyshoito

13.6.2024
Mielenterveyspooli esittää lausunnossaan, että lasten ja nuorten terapiatakuun ikäraja tulee nostaa 29 vuoteen.
Teini-ikäinen poika mustassa hupparissa katsoo vakavana kameraan. Taustana punainen seinä.
Hallituksen tulee toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi.

Koko lausunto (pdf)

Mielenterveyspooli antoi 7.6.2024 sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Nostimme jo aiemmin esiin esitysluonnoksen ongelmia.

Mielenterveyspooli pitää tärkeänä vahvistaa varhaiseen, vaikuttavaan, tarpeenmukaiseen mielenterveyshoitoon pääsyä. Esitysluonnoksen pohjalta on kuitenkin suuri huoli, että lasten ja nuorten terapiatakuu ei toteuta riittävässä määrin sille asetettuja tavoitteita, Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisia tavoitteita eikä hallitusohjelman kirjausta ”turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin”.

Jotta lasten ja nuorten terapiatakuun tavoite toteutuu, erityisesti seuraavat asiat tulee huomioida:

  • Terapiatakuun ikäraja tulee nostaa 29 vuoteen.
  • Alkuarviolle ja hoitomenetelmille on asetettava riittävän laajat kansalliset kriteerit.
  • Hoidon tulee perustua asiakkaalla todettavaan tarpeeseen ja toteutua ensisijaisesti lähipalveluna.
  • Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus on varmistettava systemaattisilla toimilla ja kansallisella ohjauksella.
  • Riittävät henkilöstöresurssit ja eri toimijoiden sujuva yhteistyö on turvattava.
  • Perheet tulee huomioida kohderyhmänä ja menetelmissä paremmin.
  • Perusterveydenhuollon hoitotakuun lieventäminen kolmeen kuukauteen ei saa vaikuttaa niin, että terapiatakuun alkuarvioon pääsy venyy.

Myös mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy on varmistettava

Terapiatakuu on kirjaimellisesti oireiden hoitoa. Sen rinnalla on varmistettava laajat toimet eri sektoreilla lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja varhaisen tuen varmistamiseksi. Kansallinen mielenterveysstrategia antaa tälle osaltaan hyvän sisältöpohjan.  Mielenterveysstrategian toimeenpanoon tulee osoittaa rahoitusta. Hallituksen tulee lisäksi toteuttaa ja resursoida hallitusohjelman mukaisesti laaja toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi.

Mielenterveys huomioitava perus- ja ihmisoikeutena

Lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeudet mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä eivät ole toteutuneet Suomessa täysimääräisesti. Oikeus parhaaseen saavutettavissa olevaan terveyteen, mukaan lukien mielenterveys, on perus- ja ihmisoikeus, joka Suomen täytyy turvata perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidensa nojalla.

Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden varmistaminen edistää myös muiden perusoikeuksien toteutumista. Toisaalta, jos terveyteen liittyvät oikeudet eivät toteudu, monen muunkin oikeuden toteutuminen vaarantuu.

Mielenterveyspoolin tavoite on edelleen koko väestölle suunnattu terapiatakuu. Mielenterveyspooli toivoo, että lapsille ja nuorille suunnattu terapiatakuu on ensimmäinen askel kohti laajempaa terapiatakuuta.