Eduskunnan oikeusasiamies asetti 39 jäsenestä koostuvan ihmisoikeusvaltuuskunnan uudelle nelivuotiskaudelle.
”Kun mielenterveys ihmisoikeuskysymyksenä nousee paremmin esiin ja kun perus- ja ihmisoikeustoimijat että mielenterveystoimijat ovat aiempaa enemmän vuorovaikutuksessa, mielenterveysoikeuksien tunnettuus vahvistuu”, sanoo Salo.
Salon mukaan mielenterveyteen liittyy monia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä, kuten mielenterveysongelmiin liittyvä syrjintä ja häpeäleima, niistä kärsivien itsemääräämisoikeus sekä oikeussuojan toteutumisen haasteet.
”Erityisesti ihmiset, joilla on vakavia mielenterveysongelmia, ovat heikossa asemassa. Heidän oikeutensa toteutuvat usein puutteellisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja laajemminkin. Mielenterveystoipujien mahdollisuudet vaikuttaa elinympäristöönsä ja yhteiskuntaan ovat heikommat”, Salo toteaa.
Myös vähemmistöjen ja alkuperäiskansan kokeman syrjinnän vaikutus mielenterveyteen on perus- ja ihmisoikeuskysymys.
Perus- ja ihmisoikeusalan kansallinen yhteistyöelin
- Ihmisoikeusvaltuuskunta on Ihmisoikeuskeskuksen laajapohjainen, perus- ja ihmisoikeusalan kansallinen yhteistyöelin.
- Jäseninä toimii ihmisoikeusalan asiantuntijoita. Vakituisia jäseniä ovat ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien edustaja.
- Valtuuskunta käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä ja vahvistaa toimijoiden välistä tiedonkulkua.
- Valtuuskunta edistää, suojelee ja seuraa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa Ihmisoikeuskeskuksen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa.
- Valtuuskunta on osa kansallista ihmisoikeusinstituutiota (National Human Rights Institution, NHRI). Nämä ovat lakiperustaisia, itsenäisiä ja riippumattomia toimielimiä, jotka edistävät ja turvaavat ihmisoikeuksia.
- Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio muodostuu Ihmisoikeuskeskuksesta, ihmisoikeusvaltuuskunnasta ja eduskunnan oikeusasiamiehestä.
